Lukiolaisten liitto: Uusi laki heikentää saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksia

Suomen Lukiolaisten Liiton mukaan uusi laki heikentää saamelaisnuorten tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia. Liitto on tyrmistynyt lausunnosta, jonka mukaan koulun oppilaskunnan autiomaatiojäsenyys loukkaisi perustuslaillista yhdistymisvapautta.

saamelaislapset ja -nuoret

Eduskunta hyväksyi tiistaina lain Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Sen mukaan mukaan koulutuskeskuksen opiskelija voi halutessaan kuulua oppilaskuntaan. Tähän asti kaikissa suomalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa kaikki oppilaat ovat kuuluneet automaattisesti osaksi koulunsa oppilaskuntaa. Sivistysvaliokunta viittaa mietinnössään perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että oppilaskunnan automaatiojäsenyys loukkaa perustuslaillista yhdistymisvapautta.

Suomen Lukiolaisten Liitto on tyrmistynyt perusteluista, joita perustuslakivaliokunta lausunnossaan esittää oppilaskunnan asemasta. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnat ovat nykyisellä lainsäädännöllä perustuslain vastaisia.

- Hyväksytty laki heikentää saamelaisnuorten tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia ja lausunnon laajempi soveltaminen puolestaan heikentäisi merkittävästi kaikkien opiskelijoiden asemaa suomalaisessa kouluyhteisössä ja sen päätöksenteossa, liitto toteaa.

Oppilaskunta - yhdistys vai ei?

Perustuslakivaliokunta rinnasti lausunnossaan toisen asteen oppilaitosten oppilaskunnat yhdistyksiin. Kuitenkin aiemmassa Suomen hallituksen esityksessä (HE 108/2009) todetaan oppilaskunnan olevan "opiskelijoiden yhteistyöelin eikä yhdistys, johon kuulumiseen liittyisi esimerkiksi jäsenmaksu." Oppilaskunta muodostuu kaikista opiskelijoista samalla tavalla kuin opettajakunta muodostuu kaikista oppilaitoksen opettajista. Opiskellessaan oppilaitoksessa opiskelija on osa koulun oppilaskuntaa. Liiton mielestä valiokunnan lausunnossaan käyttämä termi "pakkojäsenyys" ei vastaa toisen asteen oppilaitosten todellisuutta.

Oppilaskunnan tehtävä on käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lukiolain 27§:ssä ja lain ammatillisesta koulutuksesta 36§:ssä säädetyissä asioissa. Oppilaskunta ei kuitenkaan tätä tehtävää voi toteuttaa, mikäli se edustaa vain osaa oppilaitoksen opiskelijoista. Oikeus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon on perustuslaillinen oikeus, jonka toteutumista julkisen vallan on perustuslain 14§:n mukaan edistettävä.

- Eduskunnan päätös on näin ollen isku saamelaisnuorten tasavertaista osallisuutta vastaan heidän omassa oppilaitoksessaan, liitto lausuu.

Muilta osin Suomen Lukiolaisten Liitto pitää hyväksytyn lakiesityksen sisältöä hyvänä ja kannatettavana.

- Pidämme tärkeänä, että saamelaisnuorilla on mahdollisuus hakeutua pohjoisessa sekä toisen asteen ammatilliseen että yleissivistävään koulutukseen, jolla on kieltä ja kulttuuria tukeva erityistehtävä. Etä- ja verkko-opetuksen hyödyntäminen takaavat tasokkaan opetuksen ja kattavan kurssitarjonnan myös pienillä opiskelijamäärillä. Erityisesti olisi tulevaisuudessa huomioitava Utsjoen saamelaislukion toimintaedellytysten turvaaminen ja sen kehittäminen yleissivistävänä, erityistehtävää toteuttavana oppilaitoksena, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen korostaa.

Lähteet: YLE Lappi