Luther-piispa: Jatko valtakirkossa ehkä toiveajattelua

Luther-säätiön lauantaina vihittävä piispa Matti Väisänen ei usko, että hän voi jatkaa pastorina evankelis-luterilaisessa kirkossa. Naispappeutta vastustava Luther-säätiö järjesti perjantaina aamupäivällä tiedotustilaisuuden, jossa Väisänen vastasi tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Kotimaa
Mikko Haapanen/YLE

Teologian tohtori Matti Väisänen, 76, haluaisi jatkaa valtakirkon pappina, mutta asiasta päättää Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, jonka alainen hän on.

- Voi olla toiveajattelua, että saisin jatkaa myöskin kirkkomme pappina, Väisänen arvelee.

Hän perustaa arvionsa siihen, etteivät naispappeutta vastustavat, kirkon ulkopuolella vihityt papit ole voineet jatkaa tehtävissään myöskään Ruotsissa. Väisänen sanoo varautuneensa erottamiseen jo "leikkiin lähtiessään".

Matti Väisänen vihitään lauantaina ruotsalaisen Missionsprovinsen -lähetyshiippakunnan piispaksi, koska Suomessa ei vielä ole lähetyshiippakuntaa, joka voisi itselleen piispan valita. Luther-säätiö aikoo sellaisen perustaa Väisäsen johdolla.

Uuden piispan tärkein tehtävä on vihkiä uusia pappeja, koska evankelis-luterilainen kirkko on kieltäytynyt vihkimästä pastoreita, jotka kieltäytyvät toimimasta naispappien kanssa. Kysymys jatkosta valtakirkossa on merkittävä myös tulevien Luther-säätiön pappien kannalta.

Luther-säätiön dekaani: Papiksi haluavia jonossa

Ensimmäinen pappi on tarkoitus vihkiä syys-lokakuussa. Suomen Luther-säätiön dekaani Juhana Pohjola sanoi tiedotustilaisuudessa, että säätiön papeiksi haluavia teologian maistereita on "pitkä jono".

- Meillä on Joensuussa, Helsingissä ja Turussa monia, ehkä muutamia kymmeniä, jotka ovat aktiivisesti toiminnassa mukana ja jotka varmasti toivovat, että heidät vihittäisiin tähän työhön ja että Matti Väisänen voisi olla heidän piispansa.

Pohjola uskoo, että seuraavan kahden kolmen vuoden aikana papiksi on vihitty 10 - 15 halukasta.

Luther-säätiö sanoo olevansa huolissaan niistä ihmisistä, jotka ovat jääneet ilman ”hengellistä kotia”. Liberaalina pidetyn Kari Mäkisen valinta arkkipiispaksi osoitti säätiön mukaan valtakirkon suunnan.

Matti Väisänen luonnehtii säätiön ja valtakirkon johdon suhteita ”skismaattisiksi” eli eripuraisiksi. Kysymykseen, houkutteleeko säätiö ihmisiä eroamaan kirkosta, Väisänen vastaa näin:

- Emme. Meiltä sitä kysytään jatkuvasti, mutta me emme ota siihen kantaa. Se on jokaisen oma asia.

Paarma: Askel kohti erkaantumista

Uusi arkkipiispa Kari Mäkinen ei halua toistaiseksi kommentoida piispanvalintaa Luther-säätiön piirissä. Väistyvä arkkipiispa Jukka Paarma otti asiaan kantaa tammikuussa. Paarman mukaan säätiön piispahanke on askel kirkosta erkaantumisen suuntaan.

Luther-säätiö katsoo itse olevansa tavanomainen herätysliike kirkon sisällä, sillä erotuksella että he tekevät pesäeroa valtakirkon johtoon. Vuonna 1999 perustettu säätiö katsoo edustavansa "oikeaa" luterilaista kirkkoa sen jälkeen, kun Suomen evankelis-luterilainen kirkko hyväksyi naispappeuden vuonna 1986.

Luther-säätiöllä ei ole varsinaisia jäseniä. Se järjestää jumalanpalveluksia 21 paikkakunnalla. Säätiön oman arvion mukaan jumalanpalveluksiin osallistuu sunnuntaisin runsaat tuhat ihmistä. Kaikkiaan säätiö arvelee, että liikkeellä on joitakin tuhansia kannattajia. Missionsprovinsen on vihkinyt Luther-säätiölle kahdeksan pappia. Yhteensä säätiössä toimii parikymmentä pappia, joista osa oman toimensa ohella.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen