Elämä voisi olla laiffii

Maailmalta leviävä Slow life –aate opastaa ihmisiä luopumaan turhasta kiireestä. Rauhallisempi elämänrytmi sallii kiireen kahlitseman nykyihmisen nauttia elämästä. Lahteen kokoontuu pariksi päiväksi väkeä pohdiskelemaan parempaa, hitaampaa ja merkityksellisempää elämää.

terveys
Rauhallisempi elämän tahti on mahdollinen, uskoo Sami Makkula.YLE / Tiina Bragge

Lahden Designing Slow Life -konferenssi hakee ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessa ympäristöämme voidaan kehittää niin, että se tukee hitaampaa elämää. Yksi tapahtuman puuhamiehistä on lahtelainen muotoilija Sami Makkula, jonka mukaan slow life -nimikkeelle löytyy suomenkielestä hyviä termejä, kuten kohtuullistaminen tai leppoistaminen.

- Hitaat termit ja hidas elämä ovat myös suomalainen ilmiö. Slow life on laadukasta elämää ja valintoja, joissa jätetään joitakin asioita ja keskitytään johonkin joka todella kiinnostaa. Se voi olla vaikka perhosidontaa, taijii-voimistelua tai mitä tahansa omaa elämää kehittävää.

Makkula kertoo innostuneensa slow-aatteesta tehdessään töitä tulevaisuustutkijoiden kanssa, joiden kanssa keskusteluissa syntyi ajatus slow-teemasta, joka tuntuu kasvavan koko ajan isommaksi, megatrendiksi. Puhutaan downshifting- ilmiöstä, jossa tehdään vähemmän töitä, hyväksytään pienempi palkka ja kulutetaan vähemmän jne.

- Tässä on ihan selkeästi sellainen polku, jota yhä useampi ihminen maailmalla noudattaa.

Jos slow life -aate leviää, maailma paranee sen kautta, että kulutetaan vähemmän ja ollaan vähän terveempiä muutenkin.

Palvelut arvostamaan verkkaisuutta

Henkilökohtaisesti hän on kiinnostunut kuinka tulevaisuudessa palveluita ja tuotteita tullaan kehittämään, kun ihmiset ajattelevat tällä tavalla, että he eivät tarvitsekaan kaikkea tavaraa, vaan selviävät vähemmällä. Samalla he keskittyvät mielenrauhaa tuoviin asioihin enemmän.

Sami Makkula myöntää, että slow life on hyvin ristiriitainen asia.

Omasta slow life- elämästään Makkula toteaa, että hänelläkin olisi sen suhteen paljon tehtävää, mutta työssään hän kohtaa koko ajan enemmän mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi palveluita ja erityisen kiinnostavaa olisi kehittää Lahden kaupungin palveluita tähän suuntaan.

Slow life -teemaan kuuluu mm slow food -liike (hidas ruoka), joka alkoi levitä maailmalla 80-luvulla vastaiskuna fast foodin (pikaruoka) yleistyessä. Tämän myötä koti ja perheen kesken nautittava kotiruokailu ovat nousseet jälleen kunniaan.

Ennen ihmiset kävivät toistensa luona kylässä, mutta elämä on muuttunut siinäkin. Lasten harrastusten ja omien kiireiden takia ei ole enää aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hetkessä eläminen on kärsinyt ja vaikka nykyään tavataan erilaisissa verkoissa mm. facebookissa, se ei ole sama asia.

Alan gurut koolla Lahdessa

Lahden ammattikorkeakoulu järjestää yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Lahden Messujen kanssa "Designing Slow Life” –tapahtuman keskiviikkona ja torstaina 24-25.3 Lahden Messuhalliin.

Konferenssin pääpuhujiksi tulevat slow-liikkeen guru Carl Honoré ja yhteisöllisen suunnittelun edelläkävijä Alastair Fuad-Luke.

Honoré teki läpimurtonsa In Praise of Slow –bestsellerin kautta. Se on käännetty 30 kielelle. Hänen uusin, juuri julkaistu ,teoksensa Under Pressure käsittelee lasten hyvinvointia ja peilaa sitä aikuisten ”hypervanhemmuuteen”.

Brittiläinen Alaistair Fuad-Luke on aktiivinen slow design –vaikuttaja. Hän on kirjailija ja luennoitsija, jonka teos The Eco-design Handbook on merkkipaalu kestävän tuotesuunnittelun historiassa.

Kotimaisista puhujista ehkä merkittävin on professori Alf Rehn, joka toimii organisaation ja johtamisen professorina Åbo Akademissa. Hän on ainoana suomalaisena päässyt mukaan Thinkers 50 -sivuston tämänvuotiseen luetteloon ( sijalle 13) tulevista liikemaailman huippuajattelijoista. Luettelo kootaan Forbesin, The Timesin ja McGraw Hillin yhteistyönä.

Lähteet: YLE Lahti