Öljystä tuli Nigerian kirous

Länsiafrikkalainen Nigeria on öljymahti, jossa vain harvat hyötyvät mustasta kullasta. Enemmistö kansasta elää köyhyydessä, ja luonto on kärsinyt ympäristötuhoista. YLE Uutisten toimittaja tapasi 76-vuotiaan nigerialaisen, joka on haastanut Shellin oikeuteen öljytuhoista.

Ulkomaat
Niger-joen suistoa. Veneitä. Öljyn pilaamaa vettä.

Ajamme jo toista tuntia kuoppaisilla teillä poispäin Kaakkois-Nigerian suurimmasta kaupungista Port Harcourtista. Luonto on vehmasta ja ilma kuumankosteaa. Ajomatkan pysäyttävät vähän väliä Kalashnikovein varustautuneet poliisit tai sotilaat.

Tiesululla sotilaan käsi kurottaa kuljettajalta setelinipun ja matka jatkuu. Illalla sotilas tai poliisi tilittää päivän tienestit esimiehelleen. Korruptioon ei voi olla törmäämättä tässä maassa.

Suuri syy korruptioon on vaurauden jakautuminen epäoikeudenmukaisesti. Nigeria on Afrikan öljyjättiläinen, maailman kahdeksanneksi suurin raakaöljyn viejä. Valtio saa noin 80 prosenttia tuloistaan öljystä. Asukkaita maassa on noin 150 miljoonaa, heistä noin kaksi kolmasosaa elää köyhyydessä.

Öljy tuhoaa ympäristöä

Käännymme asvaltoidulta tieltä piskuiselle hiekkakujalle. Se johtaa Gokanan kylään. Tai voiko tätä enää kyläksi kutsua. Muutama nainen kuokkii maniokkipellolta rikkaruohoja. Joelle viettävällä rinteellä vain yksi talo on asuttu. Talon seinustalla odottaa kylänvanhin, 76-vuotias Barizaa Tete Dooh.

Hän on haastanut öljy-yhtiö Shellin oikeuteen ympäristötuhosta. Joen lähellä kulkee Shellin öljyputki, joka on vuotanut pahasti ainakin kolme kertaa. Vuonna 2007 sattuneen vuodon jälkeen koko joki syttyi palamaan ja tuhosi niin mangrovepensaat, kalakannan kuin leipomonkin. Veden pinnalla kelluu vieläkin öljyä.

Vilkas kalastajakylä on autioitunut. ”Pohjavesi on pilalla ja maaperä on saastunut. Ei täällä voi enää elää”, sanoo Barizaa.

Oikeudenkäynti on pantu vireille Hollannissa. Kyläläisten apuna on ympäristöjärjestö Maan ystävät, niin Nigeriassa kuin Hollannissakin.

Shellin mukaan vuodon aiheutti vandalismi. Kyläläiset väittävät toista ja vaativat Shelliltä nyt korvauksia sekä maan puhdistamista. Shell on Nigeriassa toimivista öljy-yhtiöistä suurin. YLE Uutisille Shell ei halunnut Nigerian-toiminnastaan kertoa.

Liekkeinä loimuaa kaasua

Öljyporauksen yhteydessä vapautuu kaasua. Nigeriassa suurin osa kaasusta poltetaan eli loimotetaan. Siitä aiheutuu huomattavat kasvihuonepäästöt, puhumattakaan saastevaikutuksista ihmisille.

Ajamme italialaisen Agip-yhtiön kaasunpolttotornien ohi. Neljästä piipusta syöksyy taivaalle jopa parinkymmenen metrin korkuiset lieskat. Tulena roihuaa taivaalle vuosittain noin kahden miljardin euron arvosta maakaasua.

Lähelle ei uskalla pysähtyä, sillä loimotusputkia ympäröivän verkkoaidan vieressä sijaitsee armeijan tukikohta. Aivan vieressä kyhjöttää myös pieni kylä, jossa ihmiset jatkavat arkiaskareitaan.

Kaasun jatkojalostus vaatisi lisäinvestointeja, joten on helpompi antaa sen palaa. Loimutus on periaatteessa luvanvaraista, mutta sakot ovat sen verran pienet, etteivät suuret yhtiöt rangaistuksista piittaa. Maan ystävien mukaan Nigeriassa on lähes 190 kaasun loimotuskohdetta.

Militanttien kiivas taisto

Nigerian suistoalueella useat aseelliset ryhmät ovat jo vuosia taistelleet öljy-yhtiöitä vastaan. Ne vaativat väkivaltaisin keinoin sitä, että öljytuloja jaettaisiin enemmän myös paikallisille. Aseelliset ryhmät, niistä suurimpana MEND, rahoittavat toimintaansa ulkomaisten öljy-yhtiöiden työntekijöiden sieppauksilla ja niistä kertyvillä lunnasrahoilla sekä öljyn varastamisella putkistosta. Laittomassa toiminnassa liikkuu arviolta satoja miljoonia euroja vuodessa.

Suuri vitsaus on myös öljyn salakuljetus. Se on aihe, josta on vaikea saada virallista kommenttia. Salakuljetettuna öljyä katoaa maailmalle huomattavia määriä. Sen takana arvioidaan olevan sotilaita, korkean tason poliitikkoja ja kenties suuria sissiryhmiäkin.

Korruption kehto

Nigeriasta löydettiin öljyä 1950-luvun lopussa. Sen jälkeen maan johdossa ovat olleet milloin sotilaat, milloin siviilit. Valtavan suuren maan yleinen kehittäminen on jäänyt täysin öljyn tuomien rahavirtojen jalkoihin. Maatalous ja infrastruktuuri ovat retuperällä, koulutus heikoissa kantimissa eikä terveydenhuollollakaan voi kerskua.

Hallitseva eliitti keskittyy pitämään puoliaan öljytuloista. Jokainen jolla on vähänkin asemaa, on se sitten aseen tai viran myötä, haluaa saada osansa öljydollareista. Köyhässä maassa taistelu toimeentulosta on ankaraa – joka tasolla.

Yritämme ehtiä maanteiltä pois kaupunkiin ennen pimeän laskeutumista. Tiesuluilla näkyy työvuoro vaihtuneen. Pysäyttäjinä ovat uudet sotilaat ja uudet poliisit – mutta heilläkin, oikeassa kädessä roikkuu Kalashnikov ja vasemmassa ryppyinen tukku seteleitä.

Lähteet: YLE Uutiset / Liisa Karvinen, Port Harcourt