Pohjois-SavoEmot ja pennut sen sijaan nousevat yleensä vasta, kun lumet ovat sulaneet.
Pohjois-Savon riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jouni Tanskanen kertoo, että talviunilta heränneen karhun kannattaa antaa rauhassa kerätä voimia pitkän talven jäljiltä. Jos karhu esimerkiksi saalistaa hirven, haaska tulisi jättää rauhaan ja antaa karhun kaikessa rauhassa nauttia ensiateriastaan.
- Näin karhun ei tarvitse turhaan kuluttaa energiaa uusien pyyntiyritysten tekemiseen, Tanskanen sanoo.
Rehupaalit ja hunaja kiinnostavat nälkäistä otsoa
Nälkäisestä karhusta saattaa kevään kynnyksellä olla harmia esimerkiksi maanviljelijöille. Myös mehiläistarhaajien on syytä olla varuillaan.
- Maanviljelijöiden kannattaa tarkkailla syrjäpelloilla olevia rehupaaleja. Vaikka karhu ei käytä niitä ravinnokseen, se voi uteliaisuuttaan avata niitä. Paalit ovat sitten helposti pilalla kun lämpötila nousee, Tanskanen sanoo.
- Toinen varsin suurta vahinkoa aiheuttava kohde on mehiläistarha. Jos karhun tiedetään liikkuvan lähistöllä, sähköpaimen-aidat kannattaa tarkistaa. Näin hunajannälkäinen karhu ei pääse herkuttelemaan.
On lottovoitto törmätä karhunjälkiin Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon karhukannaksi on arvioitu 40-50 yksilöä. Suurta temmellystä ei Pohjois-Savon metsissä siis ole odetettavissa myöhemminkään keväällä.
- Se on melkeinpä lottovoittoon verrattavissa oleva luontoelämys, jos karhun jäljet luonnossa näkee, riistapäällikkö Jouni Tanskanen sanoo.
Tanskanen muistuttaa, että jälkihavainnoista kannattaa aina ilmoittaa petoyhdyshenkilöille. Näin tiedot kirjataan varmuudella myös valtakunnalliseen Tassu-tietojärjestelmään. Havainnot helpottavat järjestelmää ylläpitävää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta petojen määrän seurannassa ja riistaviranomaisia pyyntilupien kohdentamisessa.
Lähteet: YLE Savo / Markku Malinen