Pääsykoeuudistusta vastustavia Facebookissa jo lähes 20 000

Pääsykokeiden suunniteltu vähentäminen on kerännyt huomattavan määrän vastustajia. Opintojen nopeuttamista pohtinut työryhmä esitti maaliskuussa, että valtaosa hakijoista saisi suoraan korkeakoulupaikan lukion tai ammattikoulun arvosanojen perusteella. Esitystä vastustava Facebook-ryhmä on saanut lähes 20 000 jäsentä kahdessa viikossa.

Kotimaa
Saara Lindahl, Aino Mäntyranta ja Hanna Kokkonen
Saara Lindahl, Aino Mäntyranta ja Hanna Kokkonen perustivat Facebookiin Vastustan yliopistojen pääsykokeista luopumista-ryhmän.Mikko Haapanen / YLE

Työryhmän esitys, jonka mukaan kirjoitukset korvaisivat isolta osin pääsykokeet, on herättänyt laajaa keskustelua lehdissä ja netissä. Facebookiin perustettiin pari viikkoa sitten vastustusryhmä, eräänlainen adressi, joka on saanut kahdessa viikossa lähes 20 000 tukijaa. Ryhmän perustivat kolme 16-vuotiasta helsinkiläistä lukiolaista Saara Lindahl, Aino Mäntyranta sekä Hanna Kokkonen. He uskovat, että ryhmään liittyneet allekirjoittavat heidän huolensa.

- Se oikeasti tuottaa paineita, että jo yläasteella pitäisi päättää mitä haluaa tehdä lukion jälkeen, Kokkonen kiteyttää viestin.

Yleisönosastoilla ja muilla areenoilla ilmennyt vastustus on saanut opetusministeri Henna Virkkusen vakuuttelemaan, ettei pääsykokeita olla lopettamassa kokonaan ja että korkeakouluun on oltava vaihtoehtoisiakin väyliä. Facebook-ryhmän perustajien mukaan ministeri vain muuttaa painotuksiaan, sillä aluksi Virkkunen kiitteli uudistuksen panevan uusiksi korkeakouluvalinnat.

- Hän on esimerkiksi painottanut, että tällä tavalla pystyttäisiin saamaan enemmän mahdollisuuksia vaihtaa alaa. Sehän vain huononee tätä kautta! Saara Lindahl puuskahtaa.

”Tiedotusta lisättävä”

Opetusministeriön työryhmän sihteeri, opetusneuvos Maarit Palonen myöntää, että lähes 20 000 vastustajaa on paljon. Vertailun vuoksi: vuosittain ylioppilaaksi kirjoittaa runsaat 30 000 suomalaista.

- Kyllähän se isolta määrältä kuulosta, Palonen toteaa.

Hän uskoo vastustajien määrän kertovan siitä, että tavoitteet ovat jääneet epäselviksi ja että tiedotusta on lisättävä.

Ryhmään on liittynyt muitakin kuin lukiolaisia, mutta lukiolaistenkin rivit ovat selvästi hajallaan. Lukiolaisten liitto on tukenut työryhmän esitystä alusta lähtien. Myös liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen myöntää, että parikymmentätuhatta vastustajaa on paljon. Hänkin uskoo, että esityksestä liikkuu vääriä käsityksiä.

- Uudistuksesta on ollut vähän väärää tietoa liikkeellä. On puhuttu, että pääsykokeet lähtisivät kokonaan pois ja kaikki olisi kiinni ylioppilaskirjoituksista, joten ymmärrän, että Facebookissa on syntynyt noin voimakas reaktio, Säkkinen sanoo.

Säkkisen käsityksen mukaan pääsykokeista ei luovuta kokonaan, vaan kirjoitusten painoarvoa vain lisätään.

- Täytyy myöntää, että se on hyvä juttu.

Lukioista valmennuskursseja?

Lukiolaisten liiton puheenjohtajan mukaan nykyjärjestelmä on raskas, koska tietoa mitataan kahteen kertaan, ensin kirjoituksissa ja sen jälkeen pääsykokeissa.

- Minusta ei ole yhdenkään lukiolaisen kannalta reilua, että hän joutuu kahteen kertaan tämmöiseen stressaavaan koerumbaan.

Opetusneuvos Maarit Palonen korostaa, että pääsykokeiden vähentäminen on vain osa kokonaisuutta. Yksi uudistuksen keskeinen tarkoitus on vähentää välivuosia, joiden aikana monet nuoret reputtavat pääsykokeissa vuosi toisensa jälkeen. Facebook-ryhmän perustajat pelkäävät, että lukio menettäisi yleissivistävän luonteensa ja muuttuisi yliopiston valmennuskurssiksi. Preppaaminen vain siirtyisi pääsykokeista kirjoituksiin.

- Se korvautuisi yo-kokeiden uusimisella. Jos kirjoituksista ei saa tarpeeksi kovia tuloksia, millä pääsisi yliopistoon, niin ei niillä todennäköisesti pääse ensi vuonnakaan. Joten tuloksia ruvetaan sitten korottamaan, sanoo Aino Mäntyranta.

Opetusneuvos Maarit Palonen ei tyrmää näkemystä täysin vääränä.

- Preppaamista ei varmaan koskaan saada täysin pois. On varmaan ihan selvä, että sitä tulee aina olemaan.

Palosen mukaan ylioppilaskirjoitusten painoarvon lisääminen oppilasvalinnassa auttaisi kuitenkin nykyiseen ongelmaan, eli hitaaseen siirtymään lukiosta korkeakouluopintoihin.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen