1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuore

Kainuun ruoka-aitassa haluaisi moni herkutella

Vanhan tarinan mukaan Paltamossa pyydettiin aikoinaan norssia hetekalla. Tätä nykyä pyyntikeinot ovat muuttuneet, hetekat ruostuneet ja norssiakaan ei taida löytyä kainuulaisesta ruokapöydästä. Haluttua se edelleen on, kuten moni muukin entisten aikojen eväs.

Kainuulaisen ruokakulttuurin keskeinen tekijä on leipä. Kuva: YLE / Sanna Kähkönen

Kainuussa olisi kaikki edellytykset hyödyntää maakuntamme riistaista, kalaisaa ja marjaisaa ruoka-aittaa matkailussa, sanoo Joensuun Yliopiston tutkija Henna Koju.

- Harmi vaan, että asia jää vain puheasteelle. Ympäri maata olisi tarjolla hienoja ruoka-aineita. Ne kelpaisivat monelle matkailijalle esimerkiksi ravintoloissa. Isoin haaste on se, kuinka ja mistä saadaan raaka-aineita? Ravintoloitsijoilla itsellä ei ole mahdollisuuksia mm. lähteä hirviä metsästämään. Lähiruokaketju pitäisi saada erittäin toimivaksi, ettei yhtäkkiä olla pulassa, kun joku tuote loppuu.

Matkailijoille tarjolla pitsaa ja kebabia

Matkaileva ihminen törmää hyvin usein tilanteeseen, jossa huomaa syövänsä aivan jotain muuta kuin matkakohteen ruokakulttuurin antia.

- Helposti se menee siihen, että pitkällä ajomatkalla halutaan jotain ja nopeasti. Ei sitä tule lähdettyä etsimään jotain maakunnan omaa tarjontaa, vaikka haluaisiakin. Moottoritieltä on helppo poiketa huoltoasemalle, summaa Koju.

Matkailija, joka selkeästi lähtee reissuun kulinarististen nautintojen perässä, osaa valita kohteensa jo hyvissä ajoin.

- Monet matkailuun erikoistuneet maatilat tarjoavat alueensa herkkuja. Tuolloin matkailija voi yöpyä tilalla ja nauttia tarjoilusta, joka taatusti on luomua ja lähellä tuotettua.

Itse Henna Koju maistoi elämänsä ensimmäisen kerran jänistä tänä keväänä, mutta se tapahtui jossain muualle kuin Suomessa.

- Maltalle asti piti lähteä jäniksen syöntiin, vaikka perheestä metsästäjä löytyykin.