Maahanmuutto mahdollisuus Etelä-Savolle

Eteläsavolaisilla kunnilla on vielä paljon epätietoisuutta maahanmuuton vaikutuksista. Kunnille on jaettu informaatiota kiintiöpakolaisten vastaanottamisen vaatimista järjestelyistä sekä valtion maksamista korvauksista.

maahanmuuttajat
Irja Sokka ja Nasima Razmyarin
Irja Sokka ja Nasima Razmyarin olivat hälventämässä pakolaisten vastaanottamiseen liittyvää epätietoisuutta.YLE / Mika Aro

Etelä-Savon ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Irja Sokan on ilahtunut siitä, että myös pienet kunnat ovat kiinnostuneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Etelä-Savon pienistä kunnista Mäntyharju ja Hirvensalmi ovat selvitelleet mahdollisuuksia pakolaisten vastaanottamiseen.

- Tässä voitaisiin tukeutua tällaiseen Mikkeli-Mäntyharju-Hirvensalmi -yhteistyöhön, kunnat yhdessä voisivat järjestää tällaisia palveluita. Tästä hyötyisivät kaikki kolme kuntaa, kertoo Irja Sokka.

Vaikka asenteissa maahanmuuttajien vastaanottamista kohtaan on Etelä-Savon kunnissa runsaasti kehittämistä, niin ennemmin tai myöhemmin pakolaisten vastaan ottamisesta tulee arkipäivää myös Etelä-Savossa. Siitä pitää huolen maakunnan ikärakenne, arvelee Irja Sokka.

- Jos me halutaan uusia asukkaita ja työntekijöitä niin sodanaikaiset karjalaiset ei enää riitä. Me tarvitaan nyt rajojen ulkopuolelta tänne pysyviä asukkaita, Sokka jatkaa.

Tällä hetkellä kunnille jaetaan informaatiota siitä mitä pakolaisten vastaanottaminen tarkoittaa kunnalle. Tarkoitus on hälventää epäluuloja epätietoisuutta kunnan velvoitteita kohtaan.

- Päiväkotiin tulee uusia lapsia ja vanhemmat lähtee hakemaan töitä. Elikkä hyvin käytännön arjesta lähdetään liikkeelle, kertoo Irja Sokka. Sokka uskoo, että vastaavanlaista asennekasvatusta tarvitaan vielä vuosien ajan.

Pelko siitä, että kunnat joutuvat pakolaisia vastaanottaessa maksumiehiksi on taloudellisen ahdingon myötä nostanut päätään entistä pontevammin. Kustannukset eivät kuitenkaan lankea yksin kunnan ja sitä kautta kuntalaisten maksettavaksi, sillä valtio tukee pakolaisten vastaanottamista merkittävästi. Etelä-Savon ELY-keskusken kehittämispäällikkö Irja Sokka toivoo, että tulevaisuudessa maahanmuuttajat huomioitaisiin myös jaettaessa valtionosuuksia kunnille.

Suomi on koti ja Afganistan kotimaa

Nasima Razmyarin saapui vanhempiensa kanssa Suomeen vuonna 1992. Vaikka Suomi on hänelle koti, niin Afganistan on kotimaa. Oman ja perheensä kotouttamisen hän muistaa sujuneen hyvin luontevasti mutta hän ymmärtää jos se ei kaikkien maahanmuuttajien kohdalla mene yhtä kivuttomasti.

- Vaikka suomenkieli on nyt hyvä, niin täytyy muistaa ettei tämä ole minun äidinkieli ja olen aina joutunut koulumaailmassa sen tuplatyön tekemään. Vanhemmatkaan ei pysty pientä lasta tukemaan koulutyössä samalla tavalla, joten kyllä niitä haasteita löytyy myös pienelle lapselle ja nuorelle tytölle, miettii Razmyarin.

Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyarin työskentelee maahanmuuttajanaisia tukevassa Monika Naiset -liitto ry:ssä. Työnsä kautta hän näkee maahanmuuttajien kotouttamisen ongelmia.

- Työllistyminen on isoimpia haasteita. Maahanmuuttajataustaiset työllistyvät edelleenkin erittäin kehnosti, kertaa Razmyarin maahanmuuttajien haasteita.

Lähteet: YLE Etelä-Savo