Kaksipäiväisessä (21.-22.4.) näyttelyssä Turun Aboa Vetus & Ars Nova – museossa on mukana hyvin säilyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia kultarahoja.

Kultakuljetus sai Norjassa alkunsa huhtikuun 9. päivänä vuonna 1940, jolloin natsi-Saksan joukot olivat aikeissa miehittää Oslon. Huippusalaisen suunnitelman mukaan Norjan pankkien holveissa säilytetty kultavaranto lastattiin kuorma-autoihin ja kiidätettiin turvaan, mutta natsit seurasivat perässä.

Kulta laivattiin Britanniaan

Pakomatka jatkui junalla ja laivalla, vaikka saksalaiset yrittivät pysäyttää kuljetukset pommituksin. Norjan onneksi kulta saatiin talteen Isoon-Britanniaan, josta kultaa kulkeutui myöhemmin myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Norjan kulttuurihistoriallisen museon johtavan amanuenssin Svein Gullbekkin mukaan pelastusoperaation tärkeys on ollut mittaamaton. Kultaa käytettiin Norjassa sekä vastarintaliikkeen toimintaan että kuningashuoneen kuluihin.

Teon symbolinen merkitys on ollut myös mittava norjalaisille: operaatiossa pelastettiin sekä kuningasperhe, Norjan hallitus että norjalainen kulta.

Rahat päätyivät keräilijöille

Osa Norjasta pelastetuista kultarahoista makasi pankkiholveissa yli neljäkymmentä vuotta ennen kuin 1980-luvun lopulla kolme norjalaista liikemiestä lunasti rahat haltuunsa ja myi ne eteenpäin rahankeräilijöille.

Yksi liikemiehistä päätti kuitenkin pitää omat rahat itsellään. Hän myi ne vasta hiljattain eteenpäin. Osa tämän kokoelman rahoista on nyt esillä Turussa.

Näyttelyn noin seitsemänkymmenen kultarahan kokoelmassa on suomalaiset kultarahat vuosilta 1880, 1904 ja 1905, joista vuoden 1905 kymmenen markan kultaraha on luokiteltu harvinaiseksi.

Lähteet: YLE Uutiset