Hulluna humpasta taas!

Seitsemänkymmentäluvun humppafestivaalit palaavat näyttämölle Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Humpan maratonkilpailun ympärille rakentuvat festivaalit päättyivät ristiriitojen sävyttämänä vuonna 1988.

kulttuuri
Humppamaratoniin osallistunut pari kilpailusuorituksessaan vuonna 1984.
Humppamaratoniin osallistunut pari kilpailusuorituksessaan vuonna 1984.Etelä-Karjalan museo

Seitsemänkymmentäluvulla suosittuja humppafestivaaleja herätellään henkiin Lappeenrannassa. Ei tosin kesätapahtumana, vaan teatterin lavalla humppamusikaalina.

Heikki Hietamiehen 1970-luvun lopulla organisoima tapahtuma keräsi Lappeenrantaan usean vuoden ajan kymmeniä tuhansia vieraita. Tanssi piti otteessaan suomalaista tanssikansaa, mutta silloisille kaupunginisille "junttimainen" humppa ei kelvannut ja tapahtuma ajettiin kaupungin toteuttamana alas vuonna 1981.

Vetovastuun ottivat pari urheiluseuraa ja Lappeenrannan Harmonikkakerho. Humpata jaksettiin vielä vuoteen 1988, mutta viimeisenä vuonna humppaajien yllä oli konkreettisesti ukkosmyrsky ja talkooväkikin alkoi olla väsynyttä.

Heikki Hietamies siirtyi humppien jälkeen Pohjanmaalle ja tanssilaji vaihtui tangoon - syntyi Tangomarkkinat.

Humppaan viha-rakkaus-suhde

Lappeenrannan kaupunginteatteri tuo kiistellyn humppamaineen marraskuussa näyttämölle Janne Saarakkalan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa humppamusikaalissa.

- Lähtökohtana musikaalissa on kaupungin suhde humppaan, ja erityisesti se viha-rakkaus-suhde, minkä humppafestivaalit tapahtumana synnytti, kertoo Saarakkala.

Janne Saarakkala pohtii syitä tapahtuman mustamaalaamiseen. Humppafestivaaleja mm. pidettiin liian äänekkäinä, liian pinnallisina ja liian kaupallisina.

- 70-luvulla tapahtumat olivat usein talkoilla tehtyjä, ja niihin oli kaikilla vapaa pääsy. Kun humppafestivaaleille sitten alettiin myydä pääsylippuja, tuli niihin heti kaupallinen sävy. Tuohon aikaan se saattoi olla yksi syy siihen, että tapahtuma sai huonon maineen. Nykyisinhän pääsyliput ovat itsestäänselvyys tapahtumaan kuin tapahtumaan, jatkaa Saarakkala.

Ohjaaja kertoo keskittyvänsä musikaalissa marantonhumpan kilpailuihin, joissa ennätyspari tanssi humppaa yhtäjaksoisesti 65 tuntia 15 minuuttia.

- Olen haastatellut maratonhumppaa tanssineita pareja, joista osa jaksoi käydä Lappeenrannassa tanssimassa kymmenkunta vuotta, sanoo Saarakkala.

Kolmen vuorokauden mittainen humppaaminen ei enää viimeisinä tunteina juuri tanssimiselta näyttänyt, ja näitä tunnelmia yritetään tavoittaa teatterin lavalla. Musikaalissa tullaan myös kuulemaan kuuluisa "Lappeenrantaan" -humppa ja monia muita keskeisiä humppasuosikkeja.

Humppafestivaaleilla piti pelastaa suomalainen tanssimusiikki

Humppafestivaalit Lappeenrantaan organisoinut Heikki Hietamies näkee tapahtuman perimmäisenä tarkoituksena olleen suomalaisen tanssimusiikin pelastamisen. Hänen mielestään humppafestivaaleja voi pitää myös ensimmäinen suomalaisena iskelmäfestivaalina.

- Sitä olisi pitänyt helliä, eikä haukkua. Siitä olisi voinut kasvaa vaikka mitä, ilman riitoja ja negatiivista kirjoittelua, muistelee Hietamies.

Monille urheiluseuroille Lappeenrannassa järjestetty tapahtuma toi uutta elämää. Lähes kuolleet tanssilavat saatiin uudelleen elämään, kun tuhannet ihmiset kiinnostuivat jälleen tanssimusiikista.

- En ymmärrä, miksi harmiton tapahtuma oli pienelle joukolle niin vihattu, ihmettelee Heikki Hietamies.

Hänen mielestään juuri mikään suomalainen kaupunki ei ole saanut sellaista matkailumainosta vuosiksi, kuin "Lappeenrantaan" -humppa.

- Kun minua sitten oli tarpeeksi tukistettu, menin Seinäjoelle tekemään tangoa. Eikä siinä kovin kauan mennyt, kun Tangomarkkinoille saapui 100.000 ihmistä ja alueelle rahaa miljoonia markkoja, kuittaa Hietamies.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala