Museo esittelee historiamme kerääjät

Kainuun Museo täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Museo juhlistaa merkkivuotta perimmäisten asioiden eli perinteenkeräämisen parissa. Keskiviikkona avautuvan näyttelyn nimenä on ”Kerääjiä Kainuussa”.

kulttuuri
H. W. Claudelin (1887-1947)
Kainuun museon näyttely kertoo perinteemme kerääjistäYLE / Mikael Juntunen

- Halusimme mukaan erityyppisiä henkilöitä, joista useimmat ovat olleet museoyhdistyksen kantavia voimia. Valokuvaajia olisi voinut olla moni eri henkilöitä. Tiedämme monia seminaarin lehtoreita, jotka ovat kuvanneet Kajaanin kaupungin näkymiä. Kuvaajista mukaan pääsi kuitenkin nyt vain yksi, kertoo museonjohtaja Antti Mäkinen.

Yhdistysmuotoisena alun perin lähtenyt museotoiminta esittelee historiaasa yhdeksän henkilön ja yhden opiskelijaryhmän kautta.

Mukana ovat taiteilija Loues Sparre, museomies Samuli Paulaharju, museokeräilijät Vietti Tolonen, Salomo Pulkkinen, Henrik Wilhelm Claudelin ja Lauri Lounela sekä valokuvaaja Eero Armas Eini.

- Haluamme tuoda esille Kainuulle tärkeitä henkilöitä, jotka ovat tehneet museaalisesti tärkeää työtä. Heidän työnsä vuoksi muistitieto ei ole kadonnut.

Osa keräilijöistä on pitänyt kutsumuksenaan kerätä historiallisesti tärkeitä tietoja ja tavaroita suoraan museolle. Osa kokoelmista on tullut perikuntien kautta yksityisten keräilijöiden kuoltua.

- Ne ovat arvokkaita. Valitettavan usein käy vain niin, että keräilijän kuoleman kautta muistitietoa katoaa. Ei enää tiedetä esimerkiksi, että mikä kuva on mistäkin talosta ja ketä henkilöt ovat. Se on harmillista, koska tällaisia kuvia ei oikein voi käyttää historian kirjoissa, ettei tule vääriä asiayhteyksiä, Antti Mäkinen sanoo.

Kainuun ensimmäinen museonäyttely järjestettiin 1930 Kajaanissa seminaarin kellarikerroksessa. Mäkisen mukaan kontekstitiedon keruu - kuka on tietoa käyttänyt, milloin sitä on käytetty ja mikä keräilykohteen merkitys on - tahtoi unohtua myös alkuaikojen keräilijöiltä suuren innostuksen vuoksi.

Näyttelyn esineistö kertoo siitä, mitä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla ajateltiin museoon kuuluvan. Pääosa ajan tallanneista on maaseutuun liittyviä esineitä, valokuvia, muistiinpanoja, kirjeitä, kirjallisia dokumentteja ja luetteloita.

Lähteet: YLE Kainuu / Mikael Juntunen