1. yle.fi
  2. Uutiset

Linnut suunnistavat kaikilla aisteilla

Evoluutio myllyttää muuttolintuja armotta. Parhaille paikoille pesimään päätyvät vain taitavimmat muuttajat. Oikeaan aikaan perille tulijat saavat luultavimmin jälkeläisiä, jotka jäävät eloon.

linnut
Mia Rönkä tuntee lintujen ekologian
Mia Rönkä tietää lintujen ekologiastaYLE / Jorma Tuominen

Muuttolinnut joutuvat tekemään paljon tärkeitä ratkaisuja. Koska lähteä, yksin vai parvessa, missä säässä ja tuulessa, millä korkeudella, mitä reittiä, minkä aistin varassa suunnistaen? Missä ja kauanko leväten? Pelissä on mahdollisuus lisääntyä ja linnun henki.

Muuttajilla onkin kaikki aistit käytössä suunnistaessaan mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Eri lajeille on kehittynyt erilaiset suunnistamisen strategiat. Viimeksi on havaittu, että jotkut linnut käyttävät tähän hajuaistiakin. Tämä ei varmaan ole viimeinen yllätys, jonka suunnistuksen mestarit tutkijoille tarjoavat.

Ei siis ole olemassa yhtä yhteistä tapaa, jolla kaikki linnut suunnistautuisivat. Ihminen pääsi vasta lentokoneen keksimisen jälkeen tekemään tuttavuutta kolmiulotteisessa avaruudessa ja epäsuotuisissa säissä suunnistamisen koko ongelmakentän kanssa. Tämän lyhyen kokemuksen perusteella ymmärrämme jo, miten vaarallista olisi lentää muuttuvissa olosuhteissa vain yhden navigointijärjestelmän varassa.

Tutkija Mia Rönkä Turun yliopistosta sanoo, että muuttolintujen suunnistautumisessa on vielä paljon tutkittavaa. Suuri läpimurto oli lintujen magneettiaistin löytyminen 60-70-luvuilla. Lintujen kompassit tunnetaan nyt paremmin kuin kartat. Toisin sanoen ymmärrämme paremmin sen, että linnut tietävät mihin suuntaan ovat menossa. Epäselvempää on, mistä ne tietävät kulloisenkin oman sijaintinsa.

- Esimerkiksi haikaroilla on havaittu, että emot opettavat poikasille muuttoreitin. Mutta jos emo ei olekaan mukana, poikasilla on myös eräänlaisena varajärjestelmänä myötäsyntyinen kyky muuttaa oikealle talvehtimisalueelle, Mia Rönkä kertoo. Yksin muuttavilla linnuilla tämä synnynnäinen paikka- ja suuntatieto on välttämätön.

- Voi myös käydä niin, että keskimääräisestä muuttosuunnasta poikkeaminen - toisin sanoen eksyminen - viekin muuttajan suotuisalle asuin- tai levähdyspaikalle, jota muut eivät ole löytäneet. Näin muuttoreitit voivat ajan kuluessa muuttua, Mia Rönkä muistuttaa.

- Kalasääskillä on havaittu, että vanhemmat yksilöt pitävät reittinsä nuoria paremmin esimerkiksi kovan sivutuulen heitellessä, Mia Rönkä kertoo oppimisesta.

- Viestikyyhkyistä tiedetään, että porukassa ne suunnistavat paremmin kuin yksin. Parvena ne lentävät suoraan linnuntietä kohteeseen. Yksin lentäessä samat linnut seurailevat mieluummin maamerkkejä ja lentävät varsin mutkaisiakin reittejä.

Tornien taistossa mukana ennätysmäärä lintuharrastajia

Sadat lintuharrastajat ottavat lauantaina mittaa toisistaan eri puolella Suomea. Suomen Bird Lifen järjestämään leikkimieliseen kisaan osallistuu yli 1000 kilpailijaa. Kilpailun voittaa joukkue, joka tekee eniten eri lintulajihavaintoja kahdeksan tunnin aikana.

Turun ja Porin seuduilta löytyy useita linturikkaita alueita ja Tornien taiston voitto on usein osunut Lounais-Suomeen. Tänä vuonna Tornien taistoon osallistuu Satakunnasta lähes kolmekymmentä joukkuetta, mikä on ennätysmäärä. Porista löytyykin yksi Suomen parhaista lintutorniverkostoista. Varsinais-Suomesta kisaan lähti mukaan 29 joukkuetta.

Turun Lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Kårlund sanoo, että tärkeintä on kuitenkin itsensä voittaminen ja hienojen lintuhavaintojen tekeminen. Tornien taisto on leikkimielinen kilpailu ja tarkoituksen on viettää mukava päivä luonnossa. Talitiainen ja mustahaikara ovat molemmat yhtä arvokkaita lintubongauksia, sanoo Kårklund.

Lue seuraavaksi