1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Netin hiililaskurit antavat outoja tuloksia

Hiililaskuri auttaa kuluttajaa löytämään tehokkaita keinoja vähentää ilmastopäästöjä. Internetissä olevissa laskureissa on kuitenkin suuria eroja. Suomen ympäristökeskuksen tekemän vertailun mukaan yhden ihmisen vuosipäästö voi laskurista riippuen vaihdella jopa 50 prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen työntekijät syöttivät omat tietonsa eri hiilijalanjälkimittareihin. Tulokset vaihtelivat huomattavasti. Kuva: YLE Uutisgrafiikka

Syke vertaili omaa Ilmastodieettipuntariaan, ruotsalaista Klimatsmart-mittaria ja brittiläistä Carbon Footprint -laskuria. Kaksitoista Syken työntekijää syötti laskureihin omat tietonsa. Tuloksissa oli merkittäviä eroja.

- Kokonaistuloksessa voi olla 30 - 50 prosentin ero. Se voi hämmentää yksilöä, sanoo johtaja Jyri Seppälä Sykestä.

Laskureissa hiilijalanjälki koostuu yleensä asumisen, liikenteen, ruoantuotannon ja muun kulutuksen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, jotka laskuri muuntaa hiilidioksidiekvivalenteiksi. Erot johtuvat pitkälti siitä, että mittarit painottavat eri osa-alueita eri tavoin. Myös laskentaperusteet vaihtelevat.

- Laskentaperusteet saattavat olla hieman hataralla pohjalla. Mitään kansainvälistä sääntöä laskureiden tekemiseen ei ole olemassa, Seppälä korostaa.

Yksi huomioi käytön, toinen elinkaaren

Kaikki mittarit eivät esimerkiksi ota huomioon, miten sähkö on tuotettu. Yksi laskuri huomioi auton päästöt, toinen taas auton elinkaaren tehtaalta romuttamolle.

Syken havaintojen mukaan suurimmat erot koskevat ruokaa. Osa laskureista kysyy vain, onko testin tekijä seka- vai kasvissyöjä. Olennaisempaa kuitenkin on, kuinka paljon lihaa syö. Vastaavasti lentomatkustamisessa lentokertojen määrää merkittävämpi tekijä voi olla matkojen pituus.

Lisäksi kysymykset voivat olla epätäsmällisiä, ja käyttäjä voi ymmärtää ja tulkita ne väärin. Todellisuus on monimutkainen, mutta laskurit pyritään tekemään helppokäyttöisiksi.

Hiililaskurit ajatusten herättelijöinä

Sykessä laskureihin suhtaudutaan vaihtelusta huolimatta vakavasti. Hyvin tehdyt laskurit auttavat käyttäjää löytämään suurimmat päästöleikkauskohteet. Seppälä kehottaa tekemään testin useammalla laskurilla.

- Laskurit antavat suuruusluokan ja toimivat herättäjinä, hän sanoo.

Seppälän mielestä liian usein puhutaan vain pienistä teoista ympäristön hyväksi. Päästöjä vähennetään tehokkaimmin karsimalla isoja päästölähteitä. Laskurit auttavat löytämään merkittäviä kohteita.

Sykeläisten tulokset melko keskimääräisiä

Tilastosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 12,6 tonnia vuodessa, maapallon asukkaiden keskimäärin neljä tonnia. Kestävänä tasona pidetään globaalisti kahta tonnia per ihminen.

Laskurien antamat tulokset jäävät yleensä tilastotuloksia alemmiksi, sillä tilastoissa huomioidaan myös julkiset päästöt, joiden aiheuttamiseen jokainen osallistuu. Tällaisia julkisia päästöjä aiheutuu esimerkiksi tiestön rakentamista.

Syken arvion mukaan julkisten päästöjen osuus on noin 30 prosenttia, eli laskurikeskiarvo on lähellä 10 tonnia. Vertailuun osallistuneiden sykeläisten päästöt osuivat 5–10 tonnin haarukkaan.

Matalaenergiatalossa asuvan Jyri Seppälän yli kahdeksan tonnin päästöistä osa selittyy työlentämisestä. Tutkija Kaarina Toivosen puntarin viisari puolestaan osoittaa noin viittä tonnia.

- Pyrin käyttämään julkisia kulkuneuvoja ja liikkumaan pyörällä. Lisäksi olen valinnut kotiin tuulisähköä ja syön aina kasvispainotteisesti. Voisin vielä kiinnittää huomiota asumiseen, ja siihen kuinka lämmitysenergian kulutusta saisi vähennettyä, Toivonen pohtii.