Mihin katosi elämänilo

”Tänään vähän masentaa” Ei ihan tuntematon lause, vaikkapa työkaverin suusta. Nykyaikana entistä useampia masentaa kuitenkin paljon paljon enemmän, miettii Ari Welling.

Yle Uutisten artikkeliarkisto
Ari Welling

Masennus on yksi perustunteistamme, ihan kuin vaikkapa iloisuus tai hermostuneisuus. Me kaikki koemme ajoittaista mielialojen vaihtelua, myös masennusta - silloin tällöin.

Niin sanottu ”normaali” masennus on useinkin koettua alakuloisuuden-tunnetta - asiat eivät kiinnosta eikä oikein jaksa tehdä juuri mitään.

Tästä on kuitenkin pitkä matka vakavaan masentuneisuuteen, ääripäässään sairaalloisen masentuneisuuteen eli depressioon.

Tuore City-lehti kirjoittaa vakavasta masennuksesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Teksti on kurjaa luettavaa.

Kolme tuhatta alle 30-vuotiasta siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä valtaosa mielenterveyssyistä - yli kaksi tuhatta.

Miksi tänäpäivänä masennutaan? Yksi selkeä syy ovat pätkätyöt – mitä epävarmempi työpaikka, sitä suurempi riski sairastua masennukseen.

Äärimmäisen huolestuttavaa on City-lehden mainitseva nuorten naisten masennus: naiset sairastuvat masennukseen jopa kolme kertaa todennäköisemmin kuin miehet.

Syitä on monia; naisten kaksoistaakka, median lietsomat ulkonäköpaineet, sukupuolittuneet odotukset … lista on pitkä.

Aurinko paistaa, kesä tulee, ilma on toivoa ja odotusta täynnä. Paitsi jutun kolmekymppisellä Kristiinalla, joka haaveilee vain siitä, että pystyisi käymään kaupassa.

Vetää vakavaksi. Onneksi on tultu kauas 1800-luvusta, jolloin lähes kaikki naisten mielenterveysongelmat kirjattiin ”hysteriaksi”. Mutta vaikka masennus tänä päivänä tunnistetaankin, ei se vielä pelasta sitä, joka siihen sairastuu. Avun pitää löytää perille, oikeaan aikaan.

Lähteet: Ari Welling / YLE Turku

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus