Lapin kylien poikamiehet ovat touhukkaita auttajia

Tuore tutkimus luo uudenlaista kuvaa lappilaisesta peräkamarinpojasta. Kylien poikamiehet ovat toimeliaita, puheliaita, empaattisia ja kotikylässään viihtyviä miehiä.

Poikamies
Jukka Sankala
Sosiaalityön lehtori Jukka Sankala Lapin yliopistosta valmistelee väitöskirjaa Lapin yksinäisistä miehistä.YLE / Sirkku Savusalo

He haaveilevat vakituisesta työpaikasta ja perheen perustamisesta, toteaa aiheesta väitöstutkimusta valmisteleva Lapin ylopiston sosiaalityön lehtori Jukka Sankala.

Muutama vuosi sitten Suomessa nostettiin vahvasti esille kylien yksinäiset miehet, joista puhuttiin peräkamarinpoikina. Heidät tuotiin esille vähän laiskoina, viinaanmenevinä ja väkivaltaisina. Jukka Sankalan mielestä nuo määreet eivät pitäneet paikkansa sen perusteella minkälaisia kylien yksinäisiä miehiä hän tunsi. Niinpä hän tarttui aiheeseen väitöstutkimuksessaan.

Jukka Sankala haastatteli 13:a vakituista työtä vailla olevaa 30-50 -vuotiasta poikamiestä eripuolilla Lappia.

- Tein haastattelut yhtä lukuunottamatta miesten kotona. Juttelimme, söimme välillä ja kävimme katsomassa kylän nähtävyyksiä, juttelimme lisää ja paljastui siinä muutama hyvä kalapaikkakin.

- Miehet olivat empaattisia, puheliaita ja toisten hyvinvoinnista kiinnostuneita. He ovat monella tavalla lahjakkaita ja ylpeitä esimerkiksi leivonta- tai käsityötaidoistaan. He osaavat kutoa sukkia tai raanuja ja mattoja kangaspuissa. Pihaakin kävimme ihailemassa; traktorin renkaissa kukkivat orvokit ja nurmikot ajettiin jopa kahdella erilaisella koneella.

Haaveena vakituinen työ ja oma rakas

Tutkimukseen osallistuneet miehet haaveilevat vakituisesta työpaikasta ja oman rakkaan löytämisestä.

- Naisista ei käytetä vaimo-, kumppani- tai puoliso-nimeä vaan rakas-nimeä. Tämän rakkaan kanssa haluttaisiin perustaa perhe ja asua kotikylällä. Mutta vapaita naisia ei yksinkertaisesti ole kylillä, Jukka Sankala sanoo.

Yhteiskunta ajaa taajamiin

Tutkija Jukka Sankalan mukaan kaikilla hänen haastattelemillaan miehillä oli huonoja kokemuksia yhteiskunnan tuesta.

- Miehet viihtyvät hyvin kylillä ja siellä on töitä vaikka kuinka paljon, tosin siitä ei yleensä makseta. He kokevat, että yhteiskunta ajaa heitä taajamiin ja erilaisille kursseille puolipakolla. Esimerkiksi 20 vuotta metsätöitä kotitilallaan tehneen miehen piti lähteä raivauskurssille, jotta todella pienet päivärahat eivät kokonaan loppuisi.

- Toisten auttaminen kuuluu heidän arkeensa ja he ovat sitoutuneita kotikyläänsä ja haluavat elää siellä. Töitä on kylillä vaikka kuinka paljon. Aika moni heistä auttaa iäkkäitä naapureita, tekee puita ja pihatöitä, Sankala sanoo.

- Toivoisin enemmän arvonantoa näille miehille ja yhteiskunnan panostusta siihen, että he voisiva työskennellä kotikylällään.

Lähteet: YLE Lappi / Sirkku Savusalo