Taidemaalari Ilja Glazunov tuki Neuvostoliiton toisinajattelijoita

Perjantaina ilmestyneen Kanava-lehden mukaan neuvostoaikana Suomenkin julkisuuteen noussut taidemaalari Ilja Glazunov tuki merkittävällä tavalla Neuvostoliiton toisinajattelijoita.

kulttuuri
Ilja Glazunov 1970-luvulla.
Kalle Kultala / YLE

Taidemaalari Ilja Glazunov nousi suomalaisten suosioon 1970-luvulla hänen maalattuaan muotokuvia suomalaisista päättäjistä.

Glazunov maalasi muun muassa muotokuvan presidentti Urho Kekkosesta ja häntä kutsuttiinkin Kekkosen hovimaalariksi. Suomalaisille Ilja Glazunovin esittelivät Anita ja Jaakko Hallama, joiden muotokuvat taiteilija oli maalannut jo vuonna 1958. Viisitoista vuotta myöhemmin hän sai tehtäväkseen maalata presidentti Urho Kekkosen muotokuvan.

Presidentin muotokuva avasi portit muidenkin päättäjien ja vaikuttajien huoneisiin. Glazunov pääsi maalaamaan muotokuvat muun muassa Johannes Virolaisesta, Armi Ratiasta ja Kaarina Kivilahdesta. Kekkosen maalanneen taiteilijan haluttiin ikuistavan myös oma kuva tai koko perhe. Glazunovin teoksia on parhaillaan esillä nykytaiteen museo Kiasmassa.

Perjantaina ilmestyneessä Kanava-lehdessä kerrotaan Glazunovin toisesta puolesta. Tutkija Krista Berglund on perehtynyt Glazunovia sivuavaan elämäkertaan, jossa kerrotaan Glazunovin olleen elintärkeä venäläiskansallisille toisinajattelijoille.

Moskva-kirjallisuuslehden päätoimittaja Leonid Borodin kuvaa muistelmissaan aikaa 1970- ja 1980 -lukujen vaihteessa ja kertoo että koko pieni toisinajattelijoiden "venäläinen puolue" eli Glazunovin kustannuksella. Glazunov hankki Borodinin mukaan toisinajattelijoille esimerkiksi vaatteita, kirjoituskoneita, laitonta länsimaissa julkaista venäjänkielistä kirjallisuutta ja tupakansytyttimiä.

Borodin itse kuului 60-luvulta lähtien neuvostoliittolaisen toisinajattelijaliikkeen patrioottisiipeen ja tuomittiin ensimmäisen kerran vankileirille vuonna 1967 jäsenyydestään maanalaiseen Yleisvenäläiseen sosiaalikristilliseen kansan vapautusliittoon. Barodinin mukaan hän olisi ollut hyvin tukalassa tilanteessa ilman Glazunovia - poliittisena hylkiönä työn tai asunnon löytäminen oli erittäin vaikeaa.

Glazunov myös salakuljetti patriotististen toisinajattelijoiden lehtiä ja käsikirjoituksia rajan yli länteen julkaistavaksi. Jo 60-luvulla Glazunovilla kerrotaan olleen erittäin läheiset suhteet Frankfurtin antikommunististen venäläisten emigranttien Posev-kustantamoon. Myöhemmin hän avusti myös neuvostovastaisen lehden perustamisessa Saksan Münchenissä.

Glazunov myös pyrki säilyttämään venäläistä arkkitehtuuria neuvostoarkkitehtuurilta. Kanava-lehden artikkelin mukaan Glazunov juoksi puolueviskaalien puheilla protestoimassa moskovalaisten historiallisten rakennusten purkusuunnitelmia vastaan ja värväsi tuttaviaan asettumaan raivaustraktorien eteen ihmiskilviksi.

Lähteet: Kanava-lehti