Äpärikkö ei tuo maitoon makua

Maitoa juhlittiin eri puolilla maailmaa tiistaina 1. kesäkuuta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO koordinoi Maailman maitopäivän viettoa nyt kymmenennettä kertaa. Kun lehmät pääsevät talven jälkeen ulos laiduntamaan, se vaikuttaa maidon makuun. Vastalypsetty maito maistuu alkukesästä "vahvemmalta" kuin vaikkapa myöhemmin kesällä. Vai maistuuko sittenkään?

maito
YLE Etelä-Karjala

Pitääkö paikkaansa, että keväisin ja alkukesästä lehmistä lypsettävä maito maistuu erilaiselta kuin myöhemmin kesällä, Tuomo Kivelä, Kivelän maitotilalta Sysmän Liikolasta?

- Joskus vuosia sitten syksyllä teimme odelmasäilörehun (siirryt toiseen palveluun) ja siitä tuli sellainen voimakas maku maitoon. Nykyään kun on säilörehua monenlaista ja sitä annetaan ympäri vuoden. Vaikka lehmät laskettaisiin laitumelle ja saavat sitä edellisen kesän säilörehua niin en ole huomannut mauassa mitään eroa. Uskon, että maito on nykyään ympäri vuoden hyvin tasalaatuista ja tasamakuista.

Mistä moinen uskomus on syntynyt ja onko se voinut joskus pitää paikkansa?

- Se varmasti osittain johtuu siitä kun oli pieniä karjoja, monenlaisia rehuja ja joku pelto saattoi olla voimakkaampi. Itse en ole sodan ajan jälkeistä aikaa nähnyt, että silloin ei täydennysrehua käytetty. Voi olla, että makueroja oli silloin maistettavissa. Jos lehmät on pienessä maidossa niin sekin voi aiheuttaa makueroja verrattuna siihen, että maitoa tulee kohtalaisesti tai runsaasti.

Eroa ei nykyään siis varmasti voi huomata kun kaupausta maitoa ostaa?

- Ei varmasti, koska siinä on niin monen tilan maitoa. Laadunvalvonta on tarkkaa, että huonolaatuista maitoa ei meijeriin periaatteessa voi päästä. Kaksi kertaa kuussa otetaan pistokokeina näytteitä ja kuormista joka päivä.

Maailman maitopäivää vietetään 10. kertaa

Maito oli päivän teemana eri puolilla maailmaa tiistaina 1. kesäkuuta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO koordinoi Maailman maitopäivän viettoa nyt kymmenennettä kertaa. Juhlapäivän tarkoitus on kiinnittää huomio ravitsevaan juomaan, joka kuuluu täysipainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon.

Maitopäivää vietetään yli 30 maassa, jokaisessa omalla tavallaan. Maidon merkitys ravitsemuksessa myös painottuu eri tavoin maan ravitsemustilanteen mukaan. Monessa kehitysmaassa jo pienikin maitoannos kasvuikäisille lapsille tuo tärkeän ja monipuolisen lisän ravintoaineiden ja energian saantiin. Maissa, joissa ongelmina ovat liikapainoon liittyvät elintasosairaudet sekä osteoporoosi, maidon rooli korostuu puolestaan tasapainoisen ja ravinteikkaan ruokavalion osana.

Maito on Suomen kansallisjuoma

Suomessa maito kuuluu olennaisena osana ruokapöytään eri aterioille, ja maito on vastikään valittu kansallisjuomaksi. Maitopäivää on juhlittu meillä kesän alkajaisiksi jo 1950-luvulta lähtien.

Useissa maissa Maailman maitopäivää juhlitaan erityisesti kouluissa. Päivää vietetään Hong Kongia, Malesiaa, Irania ja Omania myöten, tiedottaa Maito ja terveys.

Lähteet: YLE Lahti