Onko talouskasvu välttämätön, EK?

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Koivisto ei lämpene talouskasvukriitikoiden ajatuksille. Nykyisten hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen vaatii Koiviston mukaan vähintään kolmen prosentin vuosittaista bkt:n kasvua.

Kotimaa
Mies istuu työhuoneessaan
EK:n johtaja Jukka KoivistoMikko Haapanen / Yle

Talouskasvun kriitikot sanovat, että kasvulle pitää etsiä vaihtoehtoja. He väittävät, että mitä enemmän on kasvua, sitä enemmän on myös ympäristötuhoja. Mitä mieltä olette tästä?

- Pitää tietysti tehdä valintoja. Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa Suomessa ja jos hyvinvointiyhteiskuntaa halutaan ylläpitää niin se edellyttää, että meillä on talouskasvua. Se että talouskasvu aiheuttaisi ympäristöongelmia, niin siihen en kyllä ollenkaan usko. Päinvastoin, Suomessa ja myöskin maailmalla monin tavoin ympäristön tila on parantunut.

Vaihtoehtoa talouskasvulle ei siis voi edes ajatella?

- Voi tietysti ajatella, mutta kyse on juuri näistä valinnoista. Jos halutaan, että yhteiskunta tarjoaa koulutuspalveluja, terveyspalveluja, muita hyvinvointipalveluja, niin se ei onnistu ilman taloudellista kasvua.

EK:n imperatiivi on, että talouskasvuun pitää tähdätä kaikin voimin. Minkälainen maailmasta tulee, jos talouskasvun kriitikoiden ideologia lyö läpi?

- Itse en usko, että se lyö läpi. Mutta haluaisin palata tähän ympäristön tuhoutumiseen: kyllä siihen on vastaus nimenomaan uusi kehittyvä teknologia. Voimme luoda kestävää kasvua uuden teknologian, uuden ympäristöteknologian avulla. Esimerkiksi meillä Suomessa on energia- ja ympäristöliiketoiminnassa ja siihen liittyvässä teknologiassa aivan loistavaa osaamista.

Talouskasvu kuitenkin suurelta osin perustuu tavaroiden kulutukseen - ei pelkästään, sillä myös palveluita voidaan kuluttaa - mutta kasvu myös lisää luonnonvarojen kulutusta. Vai onko se jotenkin vältettävissä?

- Kysymys on siitä, että luonnonvarojakin voidaan kuluttaa kestävällä tavalla. Ja tähänkin uusi kehittyvä teknologia tuo vastauksen. Tietysti tulevaisuuden kysymys on se, että kuinka hyvin taloudellinen kasvu voi jakautua tasaisemmin maapallon eri maanosien kesken. Ajatellaan esimerkiksi Afrikkaa ja siihen liittyvää taloudellista aktiviteettia, että kuinka Afrikka voisi nykyistä paremmin nousta taloudellisesti jaloilleen ja uskon, että Afrikasta tulee pitkällä tähtäimellä myös taloudellisessa mielessä entistä vahvempi maanosa.

Ovatko aktivistit aivan väärien kysymysten äärellä?

- Eivät he tietysti väärien kysymysten äärellä ole. Tätä keskustelua on käyty hyvin pitkään, vuosikymmeniä. Tietysti on jossain määrin luonnollista, että tätä asiaa tavallaan haastetaan ja sitä kysytään, mutta toisaalta sitten sitä kunnollista relevanttia vaihtoehtoa ei ole esitetty.

Eli te kaipaisitte, että he esittäisivät vaihtoehdon talouskasvulle?

- Niin ja palaan tähän, että kysymys on nimenomaan valinnoista. Ilman talouskasvua meillä ei ole hyvinvointipalveluita. Meillä on taantuminen edessä. Esimerkiksi viime vuonna Suomen bruttokansantuote putosi 7,8 prosenttia, ja Suomi on syvissä taloudellisissa vaikeuksissa. Valtiontalous velkaantuu, me emme voi rahoittaa hyvinvointipalveluja. Onko se sitten kestävää kehitystä?

Miltä kuulostaa nollakasvu, että emme taantuisi vaan kasvu olisi "nolla"?

- Nollakasvu ei missään nimessä riitä. Jotta voisimme näitä nykyisiäkin hyvinvointipalveluja kestävällä tavalla ylläpitää, niin se edellyttää vähintään kolmen prosentin vuosittaista bruttokansantuotteen kasvua. Ja siihenkään emme näillä näkymin ole lähivuosina pääsemässä. Eli pulmia on. Meidän on joko säästettävä julkisessa taloudessa, valtion, kuntien menoja tai sitten voimakkaasti lisättävä talouskasvua, tai tehtävä ne molemmat.

Onko niin, että mitä suurempi talouskasvu sitä parempi?

- Kestävällä tavalla toteutettuna kyllä. Meillähän oli esimerkiksi Suomessa hyvin ripeitä taloudellisen kasvun aikoja 90-luvun loppupuolella, jolloin Suomen talous kasvoi 5 - 5,5 prosenttia vuodessa. Ja se monessa mielessä loi suomalaiseen yhteiskuntaan vaurautta. Me voimme tarjota entistä parempia esimerkiksi koulutuspalveluja, me voimme ylpeillä meidän koulutusjärjestelmällämme. Ne on kaikki luotu talouskasvun kautta.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen