Monarkkien merkitys ei haihdu

Historioitsija Laura Kolbe ennustaa Euroopan monarkeille valoisaa tulevaisuutta. Kolben mukaan kuningashuoneiden arvo kirkastuu erityisesti kriisien aikana.

Ulkomaat
Laura Kolbe
Britanniassa on juhlittu ahkerasti kuningatar Elisabethin nousua valtaistuimelle 60 vuotta sitten. Diamond jubilee on saanut osakseen paljon kiinnostusta. Euroopan historian professori Laura Kolbe pohti aamu-tv:ssä monarkioiden tulevaisuutta.

Vielä 1900-luvun alussa monarkia oli Euroopassa vallitseva hallintomuoto.

- Kun Suomi itsenäistyi 1917, tasavaltoja oli lähinnä Latinalaisessa Amerikassa ja Pohjois- Amerikassa, muistuttaa Ylen Aamu-tv:n vieraana ollut Euroopan historian professori Laura Kolbe.

Monarkioiden historia on rakentunut vallankäytön keskittyessä tietyille ruhtinassuvuille, joiden kautta muodostuivat armeijat ja virkamiehistö. Aikaa myöten kuninkaallinen ja kansallinen identiteetti ovat kietoutuneet yhteen.

- Nän monarkiat ovat tunneasioita monelle kansalaiselle. Ne ovat myös valtio-opin asioita ja olennainen osa valtion identiteettiä, minkä vuoksi niiden purkaminen on onnistunut vain poikkeustilanteissa, kuten vallankumousten tai kapinan aikana, Kolbe sanoo.

Kuningashuoneet ovat edelleen vahvoja ja suosittuja niissä maissa, joissa niitä on. Kolben mukaan tämän selittää monarkiaan liittyvä turvallisuuden elementti. Se korostuu etenkin kriisien yhteydessä.

- Jatkuvuus voidaan nähdä konservatiivisena, mutta samalla siihen liittyy turvallisuutta. Se edustaa jotakin, johon kansakunta voi luottaa. Esimerkiksi sodan aikana monarkioilla oli tärkeä tehtävä Belgiassa ja Alankomaissa. Kuningashuoneet edustivat kansan sydäntä ja ääntä, hän sanoo.

Monarkia luo maabrändiä

Vaikka kuningashuoneet ovat hiljalleen modernisoituneet, kovin mittavia uudistuksia niiltä ei voi odottaa. Kuninkaan tai kuningattaren virasta ei esimerkiksi jäädä eläkkeelle.

- Se ei kuulu monarkian perinteeseen. Hallitaan niin pitkään kuin eletään, Laura Kolbe sanoo.

Kaikki Euroopan kuninkaallliset ovat Kolben mukaan vähintään löyhää sukua keskenään. Kaikilla heistä ei enää ole virallista asemaa, mutta yhteys pitää.

- Kuninkaalliset kruunun kanssa tai ilman muodostavat tietynlaisen eliitin, jet-setin. Esimerkiksi Serbian Karadordevic- perhe on maan epävirallinen royal family, joka asuu vanhassa linnassa. He osallistuivat muun muassa Ruotsin prinsessa Victorian ja Danielin häihin, Kolbe kertoo.

Monarkioiden suosion hän ennustaa vielä kasvavan.

- Ne ovat valtioille tärkeitä edustamisen kannalta. Monarkit rakentavat taitavasti maansa brändiä, ja me tarvitsemme jotain isompaa mihin samoistua. Parhaimmillaan kuningasperhe pystyy tuottamaan tätä tunne-elementtiä.