Suomeen perustetaan siirtolaisparlamentti

Suomessa asuvat siirtolaiset aikovat perustaa oman parlamentin. Parlamentin toivotaan tuovan siirtolaisten äänen paremmin kuuluviin suomalaisessa yhteiskunnassa. Ensimmäiset siirtolaisparlamenttivaalit järjestetään ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä.

Kotimaa
Siirtolaisparlamentin perustajat puhuvat tiedotusvälineille Helsingissä torstaina.
Suomessa asuville siirtolaisille perustetaan oma parlamentti. Parlamentin toivotaan tuovan siirtolaisten äänen paremmin kuuluviin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Siirtolaisparlamentin perustajina on joukko nimekkäitä ulkomaalaistaustaisia suomalaisia. Suomen siirtolaisparlamentin tuki –yhdistyksessä toimivat muun muassa monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu-Hanna, Helsinki Times -lehden päätoimittaja Alexis Kouros sekä Spektr–lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky.

Siirtolaisparlamenttiin valitaan demokraattisilla vaaleilla viisikymmentä edustajaa kahden vuoden välein. Äänioikeutettujen kriteerit tarkentuvat myöhemmin. Lähtökohta on, että äänioikeutetut asuvat Suomessa pysyvästi ja kokevat itsensä siirtolaistaustaisiksi.

- Äänestäjäjoukko on pakko tarkentaa, koska muukalaisuuden tunteita voi olla monenlaisia. Huonoimmassa asemassa ovat ne siirtolaiset, jotka ovat syntyneet muualla ja toisen sukupolven siirtolaiset, joiden toinen vanhempi on syntynyt muualla. Tämä on karkeasti ottaen se joukko, josta puhumme, sanoo Abu-Hanna.

Kyseessä on maailman ensimmäinen siirtolaisparlamentti. Parlamentin toivotaan parantavan siirtolaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Parlamentin on tarkoitus tehdä aloitteita, tilata tutkimuksia siirtolaisuudesta ja toimia neuvojana lainsäätäjille ja viranomaisille.

- Dialogin puute on vaivannut hirveän pitkään kaikkia. Luulen, että vaivaa sekä kantaväestöä että siirtolaisia, toteaa Gusatinsky.

- Pyritään siirtymään pois siitä keskustelusta, että ”tykkäätkö vai etkö tykkää siirtolaisuudesta”, ”oletko rasisti vai et”. Me haluamme työvälineitä joilla suomen siirtolaisista tulisi tasa-arvoisia demokraattisessa yhteiskunnassa, jatkaa Abu-Hanna.

Perustajaryhmä ei aio vaikuttaa siirtolaisparlamentin toimintaan.

- Parlamentin rooli varmaan muokkaantuu, kun ideaa kehitetään ja viedään eteenpäin. Uskon, että parlamentissa käsitellään ainakin maahanmuuttopoliittisia kysymyksiä. Varmaan myös pohditaan, minkälaiseksi suomalaista yhteiskuntaa halutaan rakentaa. Yhteiskuntaa ei voi rakentaa niin, että vain kantaväestö osallistuu ja odottaa, että muut vain seuraavat perässä, sanoo Gusatinsky.

Rahoitus parlamentin toiminnalle aiotaan kerätä siirtolaisilta. Rahoitusta aiotaan hakea myös Suomen valtiolta ja EU:lta.

Lähteet: YLE Uutiset / Aishi Zidan