1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulta

Kultaa ostetaan ja myydään

Kulta on viime aikoina noussut arvoon arvaamattomaan. Sen hinta on noussut ennätyslukemiin. Niinpä Suomeenkin on jo perustettu alan yrityksiä, jotka ostavat tarpeettomiksi käyneitä kultaesineitä myytäväksi edelleen teollisuuden käyttöön.

Kulta
Kultakorjua punnituksessa.
Pekka Sivukari / Yle

Parhaillaan on Joensuussa ollut ostokiertueella runsaan vuoden ajan toiminut helsinkiläinen KultaRahaksi- niminen yhtiö. Yritys ostaa kultaesineitä niin yksityisiltä henkilöiltä kuin perikunniltakin. Kaupaksi käy myös kultapaikat tai vaikkapa Lemmenjoelta huuhdottu kultahippu.

Kultakauppaa käydään pääosin internetin välityksellä, jolloin kultaesineet toimitetaan kullan ostajalle postitse erityisenä postikuljetuksena. Kultaesineet arvioidaan Helsingissä ja myyjä saa maksun tililleen.

Suorassa ostotapahtumassa, kuten Joensuussa, esineen kultapitoisuus ja paino mitataan paikan päällä. Sen jälkeen henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen asiakas saa joko rahat suoraan käteen tai hieman myöhemmin tililleen.

Henkilöllisyyden tarkistaminen on tarpeellista muun muassa hillittäessä rikollista kullan myyntiä.

Toimitusjohtaja Antti Häkli kertoo, että eniten ostetaan ja tarjotaan 14 karaatin kultaesineitä.

- Muun muassa useimmat kihlasormukset ovat 14:n karaatin kultaa. Se on myös käytännöllistä, sillä kun kultapitoisuus nousee, niin samalla myös kullan koostumus pehmenee ja naarmuttuu helposti.

- Kun kultaesineitä ostetaan, niin määräävä tekijä on siis kultapitoisuus ja paino. Esimerkiksi tavallinen kihlasormus voi painaa noin 5-7 gramma, jolloin ostamme sen noin 70:llä eurolla, päivän hinnasta riippuen, kertoo Häkli.

Jos korussa on esimerkiksi jalokiviä tai helmiä, ne poistetaan ensin ja annetaan asiakkaalle takaisin. Sen jälkeen kultaesineet sulatetaan ja puhdistetaan epäpuhtauksista. Lopulta kulta päätyy teollisuuden rattaisiin ja edelleen muun muassa elektroniikka- ja koruteollisuuden käyttöön.

Suomessa toimi tällä hetkellä viitisen yritystä, jotka ostavat romukultaa internetin välityksellä.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Pekka Sivukari