Kafkan käsiala tietokonefonttina

Lahden taidemuseon Travelling Letters 2010 -näyttelyssä liikutaan kirjoituksen, muotoilun ja taiteen maailmassa. Kävijä jää miettimään, missä kulkee tekstin ja taiteen raja, ja olisiko omilla kirjoituksilla enemmän painoarvoa, jos ne kirjoittaisi Kafkan käsialalla.

taide
Pekka Syrjälän työ "Sä". Valmistettu lasikuidusta ja meikistä.YLE Lahti / Juha Paaso

Näyttelyn teokset kuvaavat, miten kiinteästi kirjoitettu teksti, kuvataide ja muotoilu nivoutuvat toisiinsa. Kuva on kieltä, ja kirjoittu kieli täynnä kuvia ja merkityksiä. Lahden Travelling Letters on näyttelysarjan kolmas paikkakunta. Edelliset näyttelyt järjestettiin Pietarissa ja Vilnassa.

Näyttelyyn osallistuu 41 taiteilijaa 11 maasta. Suomalaiskuraattori, taitelija ja lehtori Ritva Leinonen sanoo, että teksti on taidetta, muttei suinkaan aina. Taiteellisuus on katsojan silmässä. Käyttötekstin tärkein määritelmä on, että sen pitää olla luettavissa. Mutta jos teksti muuttuu sekavaksi, siitä voi silti nauttia taiteena.

Onko sitten lääkärin resepteihin tekemät raapustukset sitten taidetta? Muille ehkä, mutta apteekkarille ei. Tärkeintä on, millaisia merkityksiä tekstin lukija itse merkeille antaa.

Kuvakirjoituksesta tietokoneisiin

Ammoisina aikoina tehdyt kalliomaalaukset tai papyrukselle tehty kuvakirjoitus on nykyihmisen silmin ennemmin taidetta kuin tekstiä. Pari sataa vuotta sitten sulkakynällä taiteillut koukerotkin miellyttävät silmää, vaikka tekstistä ei mitään selkoa enää saisikaan. Myös kansakoulun kaunokirjoitusharjoitukset voivat hyvinkin täyttää nyt katsottuna taiteen tunnusmerkit.

Käsin kirjoittaminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Onko siis myös teksti taidemuotona kärsinyt inflaation?

- Päinvastoin. Uudet teknologiat ovat tuoneet valtavasti uusia mahdollisuuksia tekstin muokkaamiseen. Teksti taidemuotona elää nyt ehkä kukoistuskauttaan, pohtii Ritva Leinonen.

Taiteilijat luovat kirjasimia - vaikka Kafkan käsialasta

Travelling Letters on varsin teknologinen taidenäyttely. Useassa työssä näkyy erityisesti tietokoneen käyttö tekstien muokkaamiseen.

Lahden taidemuseon aulassa on graafinen suunnittelija Sami Kortemäen Liza Bling-Bling Show, jossa seinälle projisoidaan tekstiä, jota kuka tahansa voi käydä syöttämässä internetin kautta. Kortemäen työssä käytetty Liza-kirjaintyyppi on taiteilijan itsensä suunnittelema. Muutenkaan näyttelyssä ei ole käytössä valmiita kaupallisia fontteja.

Julia Sysmäläinen ja saksalainen Jürgen Sanides ovat luoneet fontin kirjailija Franz Kafkan käsialan innoittamana. Pitkällisen kehitystyön tuloksena on syntynyt tavallista kirjasinta älykkäämpi toteutus. Kafkan kaunokirjoitus muokkaa tiettyä kirjainta sen mukaan, mikä kirjain oli sitä ennen ja mikä sen jälkeen. Lopputulos näyttää muihin käsialaa imitoiviin kirjaintyyppeihin verrattuna poikkeuksellisen autenttiselta.

Ehkä käsinkirjoitettu teksti kokee aikanaan renesanssinsa, jos vastaavanlainen tekniikka saadaan kenen tahansa ulottuville. Itse raapustettuja pölkkykirjaimia voi muokata jo nyt fonteiksi netistä saatavilla ohjelmilla. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka sujuvaan kaunokirjoitukseen, josta Sysmäläinen ja Sanides ovat tehneet taideteoksensa.

Lähteet: YLE Lahti