Lappi saa koskipujotteluradan

Lappi saa kansainvälisen koskenlaskukisan ja koskipujotteluradan, joka rakennetaan Rovaniemen Vikakönkäälle. Euroopan unioni ja Rovaniemen kaupunki ovat myöntäneet rahoitusta 220 000 euroa.

koskenlasku
Koskenlasku on vauhdikas laji.
Suomen miesten joukkue MM-kisoissa Bosnia & Hertzegovinassa vuonna 2009.Mika Pitkämäki

Lappilaisen koskenlaskun kehittämishanketta hallinnoi Lapin urheiluopisto ja sitä rahoittavat myös lappilaiset ohjelmapalveluyritykset, kuten Safartica Rovaniemeltä ja Pohjolan Safarit Keminmaasta. Hankkeen varsinainen puuhamies on Safartican toimitusjohtaja Raimo Kuru, joka on myös Suomen melonta- ja koskenlaskuyrittäjät Sumeko ry:n puheenjohtaja.

Rovaniemen kaupungin osuus rahoituksesta on 42 000 euroa ja se kohdentuu Vikakönkään pujottelurataan. Raimo Kuru sanoo, että juuri pujottelurata mahdollistaa kansainvälisen kilpailutoiminnan Lapissa:

- Kävimme viime vuonna Bosnia & Hertzegovinassa kilpailemassa ja huomasimme, että Lapin puitteet riittävät MM-tason kisojen järjestämiselle. Esimerkiksi Tornionjokihan on maailmanluokan koskenlaskujoki. Kisat tarvitsevat kuitenkin kumilautoille soveltuvan koskipujotteluradan, jollaista ei Suomessa ennen tätä hanketta ole. Vikakönkäälle rata soveltuu hienosti.

Kaikki koskelle

Raudanjoen Vikakönkäälle rakennettava koskipujottelurata soveltuu sekä kanoottipujottelun että kumilauttakoskenlaskun tarpeisiin. Radasta ei tule ainakaan täysin kiinteää, jotta suositun lähikalastuskohteen kalastusmahdollisuudet eivät häiriintyisi.

Etelä-Suomessa muun muassa Heinäveden Kermankoskella kalastajat ja melojat ovat käyneet debattia siitä, kuka koskea saa käyttää. Raimo Kuru uskoo, että Lapissa koskelle mahtuvat sovussa kaikki.

- Vesistöjä asukaslukuun nähden on täällä aika paljon ja tila kyllä riittää. Eikä se ole mielestäni ihan kohtuuton vaatimus, että jollain koskella on myös melojille tehtyjä rakenteita, kun kalastuskin samassa paikassa onnistuu hienosti.

Vikakönkäälle on kahtena edellisenä syksynä tehty kaivinkoneella kevyitä pohjanmuokkaustöitä, joilla uittokunnostusten jälkiä on parsittu sekä melontaan että kalastukseen paremmin sopiviksi. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on panostanut alueen rantarakenteiden ja reitistöjen kehittämiseen voimakkaasti viime vuosina.

Viiden vuoden päästä MM-kisat

Hankerahasta vain osa käytetään Vikakönkään pujottelurataan. Pääosa rahoituksesta menee Eurooppa-cupin osakilpailun järjestämiseen ja siihen liittyen koko lajiorganisaation kansainvälistymiseen.

- Kansainvälinen kisajärjestelmä menee niin, että ensin aloitetaan alimmalta kansainväliseltä tasolta eli Eurooppa-cupista. Sitten edetään suurempiin kisoihin. Toiveissa meillä on, että viiden vuoden päästä Lapissa järjestetään koskenlaskun MM-kisat. Puitteet koskien puolesta täällä kyllä riittävät, ja Lapissahan on kokemusta isojen yleisötapahtumien järjestämisestä, sanoo Raimo Kuru.

Viime vuonna lajin MM-kisat järjestettiin Bosnia & Herztsegovinan Banja Lukassa, jossa kisoja seurasi paikan päällä kymmeniä tuhansia katsojia.

Matkustamisesta ohjelmapalvelusta ja lopulta kilpailulajiksi

Koskenlaskun historia on Suomessa kahtalainen. Ensinnäkin koskia on laskettu erilaisin välinein käytännön tarpeesta, kun jokia pitkin on liikuttu esimerkiksi markkinoille tai kultapaikoille ja myöhemmin muun muassa tukinuiton mukana.

Kaupallinen koskenlasku Suomessa alkoi jo 1900-luvun alussa, kun esimerkiksi Kuusamossa alettiin kyyditä asiakkaita koskissa puuveneillä. Veneet ovat vaihtuneet ajan myötä kivikosketusta kestäviksi kumilautoiksi ja laskijat ovat saaneet päähänsä kypärät ja päälleen liivit.

Viimeisin kehitysaskel on ollut kaupallisen koskenlaskun muuttuminen kilpaurheiluksi, jossa koskea lasketaan kuusihenkisin joukkuein. Monet joukkueet varsinkin miesten sarjassa koostuvat työkseen koskea laskevista kippareista tai esimerkiksi koskimelonnan harrastajista tai kilpailijoista.

Kilpailutoiminnan aktivoituminen on saanut aikaan myös sen, että kilpailukoskenlasku kerää "omia" harrastajia. Tästä esimerkkinä on vastikään perustettu Routa Rafting-yhdistys, joka määrittelee tehtäväkseen koskenlaskun lajiharrastamisen edistämisen ja erityisesti naisharrastajien määrän edistämisen. Routa Raftingin naisjoukkue onkin toistaiseksi Suomen ainoa aktiivisesti kilpaileva naisryhmä.

Sopii kelle vaan

Koskenlaskun aloituskynnys on varsin matala. Osaavan kipparin johdolla kuka tahansa voi meloa kumilauttaa, ja niinpä kisoissa onkin esiintynyt toistaiseksi rinta rinnan yritysjoukkueita ja tosissaan harjoittelevia ryhmiä. Tulevaisuudessa sarjat luultavasti eriytetään ainakin osassa kilpailuja.

Raimo Kurun mukaan koskenlaskun hienous on osittain juuri siinä, että joukkueissa voi meloa myös vähemmän kokeneita henkilöitä.

- Tämä voi olla hyvä tapa aloittaa koskiharrastus. Monella sitten tästä syntyy laajempi kipinä ja kuvioihin tulevat mukaan koskikajakit ja harrastuksen monipuolistaminen.

Tänä vuonna koskenlaskun SM-kisat järjestetään Kuusamossa 2.-3. heinäkuuta. Rovaniemellä ja Tornionjoella melotaan syyskuussa MM-katsastukset, jotka toimivat samalla ensi vuoden Eurooppa-cupin testikisoina.

Lähteet: YLE Lappi / Tapio Nykänen