Nestori Miikkulaisen henki elää Lintusalossa

Junnu Vainion tunnetuksi tekemän Nestori Miikkulaisen esikuvan Nestori Reposen henki elää edelleen vahvana Puumalan Lintusalon saaressa. - Nestori olisi ollut ylpeä laulusta, jos olisi ehtinyt sen eläessään kuulla, Nestorin torppaa nykyisin asuttava Nestorin kalakaveri Tapio Tegelberg sanoo.

Juha Vainio
Nestori Reponen kovesillään.Ari Partasen perhalbumi

Nestorin tarina päätyi Junnu Vainion pöydälle aikoinaan pitkän tien kautta. Toimittaja Veikko Kilkki teki tv-dokumenttia saaren asukkaiden tietoiveista 70-luvun alussa. Kylän seppä ja pelimanni oli yksi haasteltavista.

Aikaa kului ja Lintusalo ehti saada tienkin ennenkuin Kilkki lähetti tarinansa Kotkaan. Laulu julkaistiin Syksyn Sävel-kilpailussa 1983.

Traagista on, että Nestori ehti hukkua lähelle kotirantaansa vuotta aiemmin.

- Nestori oli käyttämässä koiraansa kirkolla eläinlääkärissä ja poikkesi samalla matkalla ilmeisesti Virranhovissa. Kyläläiset löysivät veneen pyörimässä ympyrää koiran haukunnan perusteella ehkä kilometrin päässä kotirannasta, Nestorin maisemissa asuva ja kävelyretkiä järjestävä Riitta Viialainen kertoo.

Riitan appivanhemmat Ville ja Mari Viialainen löysivät Nestorin reilun vuoden päästä hukkumisesta.

Riitta ja Matti Viialaisen saunamökki sijaitsee täsmälleen samalla paikalla, missä Nestori aikoinaan soitteli sulosäveliä norpille. Nykymökki on rakennettu samoille perustuksille, joilta Nestorin mökki paloi vuonna 1968.

- Ennen vanhaan oli tapana, että annettiin naapurin rakentaa rantasauna omille rannoille.

Pelimanni, seppä ja akrobaatti

Junnu Vainion "Vanhoja poikia viiksekkäitä" -iskelmä piirtää kuvan reppananoloisesta metsien miehestä. Mollivoittoinen sävel ja alakuloinen teksti uppoavat suomalaisiin, mutta tosiasiassa Nestori oli monitaitoinen saarelainen.

Nestori Reponen oli tunnettu seppä, jonka pajassa rauta taipui erilaisiksi työkaluiksi. Lisäksi mies oli taitava pelimanni, joka osasi soittaa ainakin viulua ja haitaria. Myös valokuvaukseen Nestori perehtyi Uuno-veljensä tavoin.

- Nestori oli persoona, josta kylällä puhuttiin. Hän sanoi itse usein, että olisi mukava jos hänestä jäisi joku muisto elämään, Tapio Tegelberg muistelee.

- Mutta eipä arvannut, miten vahvasti hänen muistonsa elää Vainion laulun kautta.

Mystinen Maija

Poikamiehenä Nestori eleli sen osan elämästään, mikä oli kyläyhteisön tiedossa. Naiset Nestoria silti kiinnostivat.

- Nestorista on säilynyt erinomaisen hyvä kuva, jonka taustapuolella on teksti "Rakkaudella muistoksi menneiltä ajoilta Maijalle" ja alla lukee Nestori, Riitta Viialainen kertoo.

Mystisen Maijan kohtaloa on arvuuteltu kerran jos toisenkin. Kaksi tunnettua Maijaa on asunut saaressa Nestorin elämän eri vaiheissa, mutta tuota tekstiä tanakampaa näyttöä Nestorin naissuhteista ei ole löytynyt.

Pontikkakannu lähti "Otolle"

Tiettömässä saaressa riitti kalaa, mutta nautintoaineet oli haettava pitkän taipaleen takaa - tai tehtävä itse. Perimätiedon mukaan Nestori keitti tuhtia ja laadukasta pontikkaa.

Pontikan tiputtelu oli saaressa kohtuullisen turvallista, piilossa virkavallan katseilta. Etenkin kelirikon aikaan - saarelaiset eivät päässeet mantereelle, mutta ei sieltäkään tultu syynäämään saarelaisten asioita.

Ainakin kerran pääsi kuitenkin sattumaan tapaus, joka oli lähellä johtaa käryämiseen ja keittovälineiden takavarikoimiseen.

Nestori oli saanut juuri satsin valmiiksi kun poliisivene lähestyi lähirannan laituria. Kekseliäänä kansaisena Nestori kehitti ulospääsyn tukalasta tilanteesta.

Nestori kirjoitti yhden kannun kylkeen teksin "Otolle", juoksutti sen poliiseille ja tokaisi, että tulitte varmaan tätä hakemaan.

Totta tai tarua, mutta totta on ainakin se, että Puumalan nimismiehenä toimi aikoinaan Otto Lamponen.

Norppa pitkästä siimasta

Laulun kautta Nestorista on tullut uhanalaisen saimaannorpan tunnetuin suojelija. Esikuva ei suhtautunut yhtä suopeasti elukkaan.

Tapio Tegelberg tietää sepän pyytäneen norpan pitkällä siimalla 1940-luvulla. Riitta Viialainen on melko varma, että Nestori suolisti norpan myös ampumalla.

Lähteet: YLE Etelä-Savo