1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mäntypistiäisen jälki on rumaa

Ruskomäntypistiäinen on aiheuttanut metsissä pahimmat tuhot vuosikymmeniin. Toukat ovat syöneet neulaset laajalti varsinkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, nyt tuhot ovat levinneet Pohjois-Pirkanmaalle. Syöty männikkö kasvaa kituliaasti vuosia, mutta toipuu.

Kotimaan uutiset
Ruskomäntypistiäinen.
Marko Melto / Yle

Metsänomistajia huolestuttaa pahan näköinen ilmiö: Männyistä katoavat neulaset. Tarkemmin katsottaessa syyksi paljastuu parisenttisten toukkien armeija, joka pian koteloituu maahan.

Kihniöläinen metsänomistaja Esko Pajunen on joutunut tutustumaan tähän luonnonilmiöön.

- Ne yleensä kulkevat porukalla pitkin oksaa ja syövät kaikki vanhemmat neulaset. Vain tämän kesän neulaset jäävät.

Metsäammattilaiset ovat saaneet paljon kyselyjä. Syyllinen tuhoon on ruskomäntypistiäinen.

Massaesiintyminen on mysteeri

Normaali metsän eläjä runsastuu joskus valtavasti, onneksi ei edes kerran vuosikymmenessä yhdessä paikassa, sanoo metsätalousinsinööri Hannu Latvajärvi Metlan Parkanon tutkimusasemalta.

- Näitä on suhteellisen harvoin samoilla paikkakunnilla, aina jossain päin maata ehkä joidenkin vuosien tai vuosikymmenen välein. Massaesiintymän mekanismia ei oikein tunneta, sattuu vain sopivat olot muutamana vuotena peräkkäin.

- Vähälukuisenahan tämä pistiäinen esiintyy jatkuvasti Suomen metsissä, mutta otolliset olot saavat joskus massaesiiintymän aikaan, Latvajärvi sanoo.

Työläs torjuntaurakka

Torjunta on vaikeaa. Pienissä taimikoissa metsänomistaja voi itse tehdä jonkin verran, pudotella varovasti kepillä toukkia tai ruiskuttaa mäntysuopaa.

- Täytyy vain yksi kerrallaan mennä ja katsoa, missä oksassa niitä on. Siihen mäntysuopaliuosta riittävästi, niin kyllä ne sieltä putoilee, Esko Pajunen kertoo.

Lopullisen tuhon toukkamassoille tuo vasta niiden ikioma kulkutauti, monisärmiövirus. Sitä voidaan myös levittää lentokoneesta, mutta se maksaa. Lohduksi jää, että kasvutappioista huolimatta lähes kaikki puut selviävät pistiäisen runtelusta.

- Kasvutappioita tulee. Pahasti syödyillä alueilla ehkä suunnilleen kahden vuoden kasvu menetetään kymmenen vuoden aikana, Hannu Latvajärvi arvioi.

Lähteet: YLE Tampere / Jouni Tanninen

Lue seuraavaksi