Käärmeet liikkuvat vilkkaasti ravinnon perässä

Käärmeasiantuntija Urpo Koponen arvioi, että kyitä ei ole tavanomaista kesää enempää. Havaintoja tehdään paljon, kun käärmeet joutuvat etsimään ravintoa.

käärmeet
Kyykäärme.
Pentti Palmu / Yle

Käärmeistä tehtyjen havaintojen runsas määrä johtuu käärmeasiantuntija Urpo Koposen mukaan huonosta ravintotilanteesta.

- Olen vankasti sitä mieltä, että käärmeet ovat taantumassa eivätkä lisääntymässä. Havaintojen runsas lukumäärä johtuu ravintotilanteesta.

- Pelto- ja metsämyyrät ovat kyyn ravintoa. Valtavat myyräkannat ovat nyt romahtaneet, eikä normaalia lähiruokaa ole tarjolla. Kyy joutuu etsimään korvaavaa ravintoa tavallista kauempaa.

- Kyyt etsivät linnunpoikasia ja sammakoita. Kyiden vilkas liikkuminen liittyy luonnon tämänhetkiseen ravintotilanteeseen, Koponen painottaa.

Puutarhan kastelu on kutsu kyylle

Käärmeet tulevat nyt myös kotimetsistä taajama-alueelle. Kyyt ja käärmeet yleensä elävät elämänsä hyvin suppealla alueella.

- Koko elämä tapahtuu neliökilometrin alueella. Taajamaan tullaan sitä varmemmin, mitä kuivempi kesä on.

- Mitä vähemmän sataa, sitä varmemmin tullaan myös pihoille. Kun ihminen kastelee pihaa, tulevat sammakot kosteuden houkuttelemina pihalle. Käärmeet puolestaan tulevat pihoille sammakoiden perässä. Jos kastelee puutarhaa, se on vähän niin kuin julistaisi avoimet ovet käärmeille.

Jos pihaan ilmestyy käärme, voi siihen varautua hankkimalla parinkymmenen litran kannellisen ämpärin.

- Haarakepillä voi pitää käärmeen paikallaan niskan kohdalta. Sitten laittaa ämpärin kyljelleen, kyyn sinne, kannen päälle ja kuljettaa metsään. Minun mielestäni on kyseenalaista tappaa käärme lapiolla. En suosittele sellaista ollenkaan, Koponen huomauttaa.

Kyykanta on romahtanut 40 vuodessa

Ahkerana käärmeiden ystävänä tunnettu Koponen on valokuvannut käärmeitä 1970-luvun alusta. Vuosikymmenten aikana Kymenlaakson talvehtimispaikoilla tehdyt havainnot paljastavat, että maakunnan kyykanta on enää murto-osan siitä, mitä se oli Koposen aloittaessa harrastuksensa.

- Silloin parhailla paikoilla oli jopa viisi sataa yksilöä käärmeenpesissä. Missään ei nykypäivänä ole enää enempää kuin puolensataa käärmettä. Pudotus on hurja, kantojen taantuminen on ollut erittäin jyrkkää.

Käärmeet kärsivät esimerkiksi tehometsätaloudesta.

- Kyiden pesäpaikat runnotaan monitoimikoneilla. Talvehtimispaikat jäävät jalkoihin, kun koneilla tehdään uudet tielinjaukset ja maansiirrot. Koska kyy ei ole uhanalaisuudessaan verrattavissa esimerkiksi liito-oravaan, sitä ei ole suojeltu. Ihminen vaikuttaa käärmeen elämään näin, Koponen suree.

Käärme nauttii auringosta

Käärmeasiantuntija Urpo Koponen paljastaa, että käärmeet ovat auringon lapsia.

- Kaikki käärmeen elämässä tapahtuu auringon avulla. Sukusolut kypsyvät auringonpaistattelussa, ja myös ruoka sulaa auringon avulla. Koko päivän aurinkoa ei kuitenkaan tarvita. Käärmeet ovat päivän varjossa, liika on liikaa käärmeellekin. Keskipäivän ja iltapäiväneljän välillä kovimmassa porotuksessa ei kyykäärmeitä asiantuntijakaan näe, naurahtaa Koponen.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Laura Mäkiniemi