1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uitto

Uittoväki nauttii työteliäästä kesästä

Uittopuu liikkuu heinäkuussa vilkkaasti. Vuoksen vesistön alueella koko kauden puumäärä jää silti viime vuotista pienemmäksi, sillä tehtaat tarvitsivat paljon puuta jo keväällä. Valtaosa uittopuusta menee Etelä-Saimaan sellutehtaille. Lautta kulkee järvillä keskimäärin yli 300 kilometriä. Esimerkiksi Iisalmen Peltosalmelta lauttaa hinataan noin 400 kilometriä ja aikaa kuluu ainakin kolme viikkoa.

uitto
Apuhinaaja työntää tukkilauttaa.
YLE / Toni Pitkänen

Hinaaja Säyne valmistautui tiistaina sulutukseen Nerkoon kanavalla Lapinlahdella. Perässä on puuta noin 15 000 kuutiometriä, siis yli 300 rekkakuormallista.

Kippari Matti Tanninen seuraa lauttaa komentosillalta. Yli kilometrin pituinen yhdistelmä matkaa kahden kilometrin tuntivauhtia.

- Laivahan tässä työn tekee, miehistö vain ohjaa sopivasti. Malttia täytyy olla. Pienet apulaivat auttavat lautan ohjaamisessa kapeikoissa, kertoo Tanninen.

Vuoksen vesistön alueella uittotöissä on nyt yhteensä yli 60 henkilöä ja viisi linjahinaajaa. Uittoväkeä ja miehistöjä on löytynyt riittävästi, vaikka uitto ei vedä nuorempaa polvea.

Pohjois-Savossa puuta vetää yksi hinaaja Iisalmi-Varkaus-välillä. Matka Peltosalmen pudotuspaikalta Taipaleen kanavalle vie noin viikon.

Uittopuu vähenee viime vuodesta

Pohjois-Savon järvillä on liikkunut 2000-luvulla puuta vuosittain noin 325 000 kuutiometriä. Kaikkiaan Vuoksen vesistössä uittopuuta on ollut noin miljoona kuutiometriä vuosittain. Tänä vuonna puumäärä laskee kuitenkin ainakin kolmanneksen.

- Selitys on pitkälti se, että keväällä metsäteollisuudella oli vähän katkottua puuta varastoissa. Kun sellutehtaat lähtivät pyörimään varsin vilkkaasti niin kaikki katkottu puu jouduttiin ottamaan liikkeelle. Uittoon suunniteltua puuta ajettiin suoraan autoilla ja junilla tehtaille, kertoo kuljetus- ja kehittämispäällikkö Ilkka Purhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä.

Purhonen on ollut uittotöissä jo 35 vuotta. Konkari luottaa, että uitto pitää pintansa edullisena kuljetusmuotona myös jatkossa.

- Viime vuosina puumäärä on liikkunut ylös ja alas. Luotan, että kokonaismäärä pysyy silti yhä noin miljoonan kuutiometrin tasolla.

Hinaaja-Säynellä työskentelee neljän hengen miehistö. Normaali tahti on tasainen, kuusi tuntia töitä, kuusi lepoa. Savonlinnalainen Eerik Pajunen on ollut uittotöissä laivalla kahdeksan vuotta. Kansimiehellä riittää hommia.

- Tärkeintä työssä on pitää lautta kurissa. Järjestelen puita ja korjailen jälkiä jos sattuu jotain poikkeavaa.

Pajusen mukaan Iisalmen reitti on varsin työläs, sillä apulaivan kanssa on oltava usein auttamassa lautan kulkua. Apulaivat ovat tärkeitä varsin matalalla ja paikoin kapealla reitillä. Ilman pikkuhinaajia lautta liikkuisi välillä vääriin paikkoihin.

Uittokausi jatkuu pitkälle syksyyn

Hinaajan konehuoneessa jyrisee 450 hevosvoimainen moottori. Polttoainetta kuluu 50 - 60 litraa tunnissa. Kipparin hommiin kuuluvat myös koneen huoltotyöt yhdessä perämiehen kanssa.

Vahtivuorossa ollessaan hinaajan kippari seuraa pääasiassa takana olevaa lauttaa.

- Lauttaa katsotaan tarkasti, tietysti rannoillakin voi olla joskus kiinnostavaa nähtävää, nauraa Matti Tanninen.

Uittomiehen työurakka kestää toukokuulta marraskuulle. Kesän aikana reitti tulee tutuksi, sillä kauden aikana Iisalmesta vedetään useita lauttoja Varkauteen.

Kansimies Eerik Pajunen tietää tarkasti mitä monet tukkilaiset tekevät talvella. Kesäkaudella työtunteja kertyy melkoinen määrä.

- Pääasiassa vedän lonkkaa. Toisaalta, onhan sitä kaikenlaista hommaa talvellakin.

Lähteet: YLE Savo / Jukka Eskanen

Lue seuraavaksi