Ulkomaalaiset toivat kieliongelmat terveydenhoitoon

Ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitajien määrä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Paikoitellen ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden osuus on yli 15 prosenttia. Ulkomaalaistuminen on tuonut Suomeen ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta myös kieliongelmia ja kulttuurisia yhteentörmäyksiä.

Kotimaa

Helsingin Kontulan vanhustenkeskuksen asukkaalla Annikki Karnisalolla on selkeä näkemys ghanalaisesta sairaanhoitajasta, joka on Karnisalon omahoitaja.

- Hän on mukava, semmoinen huumorintajuinen. Hän tulee aamulla usein herättämään ja jutellaan päivän kuulumiset ja hän kampaa mun tukkani. Mä olen tottunut häneen ja siihen, että hän on tumma.

Tottuminen vie aikaa

Ghanasta Suomeen tulleella sairaanhoitajalla Owuraku "Riku" Gibsonilla oli samat alkuvaikeudet muun muassa kielitaidon kanssa kuin monella muullakin Suomen terveydenhuollon palvelukseen ulkomailta tulleella. Nyt sekä Helsingin Kontulan vanhustenkeskuksessa työskentelevä Gibson että hoidettavat ovat tyytyväisiä.

- Aluksi he jännittivät minua, mutta ajan kanssa kaikki on mennyt ihan ok, kun he huomasivat, että en ole väärä ihminen. Nyt jos en ole paikalla, he kysyvät, että missä Riku on, Gibson sanoo ja nauraa makeasti päälle.

"On otettava sitä mitä ovelle tulee"

Ulkomaalaisten osuus Suomen terveydenhoitohenkilöstöstä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Eniten tulijoita on Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Vuonna 2007 ulkomaalaistaustaisia oli vajaat 10 000, joista suurin osa lääkäreitä ja hammaslääkäreitä sekä toisaalta hoitoapulaisia ja siivoojia.

Prosentuaalisesti ulkomaalaisia on alle kolme prosenttia terveydenhoidon ammattilaisista. Alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 16 prosenttia lääkäreistä puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea.

Sairaanhoitopiirin ylilääkäri Pasi Pöllänen kertoo, että kuntien on otettava lääkärit sieltä mistä heitä voidaan saada.

- Jos omat eivät riitä, ylilääkärin on otettava sitä mitä ovelle tulee. Kielitaito on suurimpia kysymyksiä. Jos kielitaito on riittävä, sopeutuminen tapahtuu yleensä hyvin, mutta joukossa on valitettavasti myös sellaisia, joilla ei selvästikään kielitaito riitä, ja ylilääkärit, joilla on vastuu eivät sellaisia tapauksia sitten kovin pitkään pidä, sanoo Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ylilääkäri Pasi Pöllänen.

Kielitaito-ongelmat on huomattu myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa.

- Erilaisia yhteydenottoja, selvittelyä vaativia asioita on heihin liittyen jonkin verran enemmän kuin muilla. Taustalla ovat usein kielivaikeudet ja kommunikaatiohämmennykset, sanoo ylilääkäri Markus Henriksson Valvirasta.

Kielitestit vain EU:n ulkopuolelta tuleville

Ainoastaan EU-alueen ulkopuolelta tulevilta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä vaaditaan näyttö kielitaidosta. Vastuu EU:n sisältä tulevien kielitaidon riittävyydestä jää työnantajalle. Esimerkiksi muistisairaiden kanssa työskenneltäessä kielitaidon merkitys korostuu, jotta täysi ymmärrys ja luottamus hoitajan ja hoidettavan välille syntyy.

Kontulassa vanhusten ja Gibsonin välinen kommunikaatio sujuu yleensä hyvin ja asukkaat ovat tykästyneet ghanalaiseen sairaanhoitajaansa.

Lähteet: YLE Uutiset / Jenni Frilander