Ruunaa virkistää ja elättää

Ruunaan retkeilyalue Lieksassa on kolmessa vuosikymmenessä noussut merkittäväksi työllistäjäksi ja virkistysalueeksi. Metsähallituksen laskelmien mukaan Ruunaalta saa elantonsa 50 ihmistä. Puolisen tusinaa matkailuyrittäjää palvee vuosittain noin 80 000 kävijää.

yrittäjyys
Matkailuyrittäjä Jarkko Peltola nuotion äärellä Ruunaalla.
Yle / Arja Airaksinen

- Kausi on ollut hyvä ja ihmisiä on riittänyt pitkin kesää. Heinäkuu ei ole enää huippukuukausi, vaan matkailu on jakautunut tasaisemmin koko kesälle, ynnää matkailuyrittäjä Jarkko Peltola.

Yli 2500 laskua puuveneillä ja kumilautoilla

Ruunaalle tullaan kalastamaan, vaeltamaan, viihtymään luonnossa ja ennenkaikkea laskemaan koskia, kertoo matkailuyrittäjä Jarkko Peltola. Viime viikolla eräs perhe laski kosket kolmeen kertaan. Ensin kumilautalla, sitten heti perään puuveneellä ja vielä seuraavana päivänä uudelleen kumilautalla. Lautoille on viiden vuoden ikäraja, mutta puuveneissä on ollut mukana jopa kolmeviikkoinen vauva. Veteen tottuneet koiratkin pääsevät pärskeisiin siinä missä emännät ja isännätkin.

Pilke silmäkulmassa Peltola kertoo, että ihmiset kastuvat. Hän myöntää tosin, että kippari voi vaikuttaa siihen miten paljon vettä veneeseen tulee. Mutta toisaalta, koskenlasku kuivana ei anna sitä samaa kuin pieni kastuminen. Kumilautan kyydissä kastuu eniten, kun ollaan lähempänä vettä. Koskiuintiakin voi kokeilla, vaatimuksena rauhallinen mieli, turvaliivit ja kypärä. Oma kokemus koskiuinnista on ehdoton, jotta matkailijoita voi hallitusti opastaa. Yrittäjä on itse uinut kaikki kosket alas.

- Koski tullaan alas kelluen kosken kaverina eikä taistella vastaan.

Koskenlaskijaksi voi kouluttautua vain käytännössä ja paikan päällä, kertoo Jarkko Peltola. Suomen melonta ja koskenlaskijat ry järjestää jonkin verran koulutusta, mutta kaikkein tärkeintä on olla riittävän kauan kokeneen kipparin matkassa.

Sukupolvenvaihdos meni kivuttomasti

Ruunaan Matkailu on alueen vanhin matkailuyritys. Vuonna 1984 perustettu toiminto siirtyi puolitoista vuotta sitten sukupolvenvaihdoksella vävylle ja tyttärelle. Jarkko Peltola pitää toiminnan jatkamista appivanhempien jälkeen luontevana jatkona yrittämiselle, omalle työlleen ja asumiselle.

- Ei tee mieli lähteä täältä salolta minnekään. Olihan siinä paperisotaa ja muuta, mutta parissa kuukaudessa saatiin homma vaihdettua kätevästi.

Työtunteja ei kannata matkailuyrittäjän työssä käydä laskemaan. Kiivaana kesäkautena on oltava valmiina palvelemaan kaikki tulijat, sillä viestit kulkevat kävijöiden myötä eteenpäin. Kun herätyskello soi aamulla tai puhelin pirisee yöllä, siinä ei parane kääntää kylkeä. Alueella on muodostunut vankka vakioasiakkaiden joukko. Pohjoiskarjalaisilla yrittäjillä ja virkamiehillä on kokemusta siitä, että etelän yhteistyökumppanit ja ulkomaan vieraat haluavat erämaahan, koskenlaskuun ja savusaunaan. Mutta ekstrimilläkin on rajansa, palveluiden on pelattava.

Jarkko Peltolalle tyytyväisten ihmisten näkeminen on suola, jonka avulla jaksaa vaikka vähän väsyneenäkin. Hän kokee aitoa yrittäjän ylpeyttä nähdessään monen maan kansalaisten ja erilaisten persoonien lähtevän pois suupielet korvissa. Alueelta haetaan puhdasta luontoa ja rauhoittumista.

- Mie en katso tätä työksi, tää on elämäntapa. Ei järki riittäisi laskemaan tunteja, jotta täällä jaksaa pukertaa, on vaan otettava elämäntavaksi.

Yrittäjien ja metsähallituksen yhteistyö toimii

Ruunaan retkeilyalue käsittää 3000 hehtaaria Lieksanjoen Ruunaan koskien ympärillä. Puolisen tusinaa yrittäjää palvelee alueen matkailijoita tiiviissä yhteistyössä toistensa ja metsähallituksen kanssa. Valtaosan maista omistaa metsähallitus, jonka kanssa yrittäjät ovat tehneet vuosikymmenten pituisia vuokrasopimuksia.

- Metsähallitus ottaa hyvin huomioon yrittäjien tarpeet ja mielipiteet. Keskenään yrittäjien yhteistyö on tiivistä. Jos ei ole itselle koskelle lähtöä, matkailija ohjataan naapurille. Majoituksessa autetaan eteenpäin ja kalustoakin lainaillaan toisiltaan. Yhteistyössä on voimaa, luottaa Jarkko Peltola.

Ruunaan Matkailun yrittäjä Jarkko Peltola haluaa kehittää talvimatkailua. Viime talvena on jo näkynyt pieniä merkkejä kasvamisesta. Isoja keskuksia karttavat matkalijat voivat talvisaikaan kokeilla moottorikelkkailua, koskihiihtoa ja koiravaljakkoajeluita. Ruunaan retkeilyalueella käy nyt vuosittain 80.000 matkailijaa, Jarkko Peltolan mukaan 120.000 voisi olla kävijäraja vielä 30 vuoden kuluttua, sillä luonto ei kestä massoja.

- Toivottavasti alue näyttää silloinkin suurin piirtein samalta kuin nyt. Ruunaata ei ole tarkoitus miksikään massakohteeksi kehittää, jotta luonto säilyy ennallaan.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Arja Airaksinen