Kirjastojen "myrkkykaapit" ovat tyhjenneet

Kiellettyjen kirjojen listoja tai "myrkkykaappeja" ei nykykirjastoissa enää ole. Kirjahankinnoissa päänvaivaa aiheuttaa nykyään poliittisen tai eroottisen kirjallisuuden asemesta esimerkiksi arabiankielinen kirjallisuus, jonka arviointiin pienten kirjastojen henkilökunnan kielitaito ei useinkaan riitä.

kulttuuri
Kemin kaupunginkirjaston kiellettyjen kirjojen arkistokortteja
Kirjastojen kiellettyjen kirjojen listoille ja "myrkkykkaappeihin" joutui ensin sotien jälkeen muun muassa kansallissosialistista ja muuta neuvostovastaista kirjallisuutta, sittemmin myös muun muassa erotiikaa ja okkultismia käsitelleitä teoksia.Antti Heikinmatti / YLE

Kemin kaupunginkirjaston "kiellettyjen kirjojen" arkistokortit löytyivät hiljattain arkiston siivouksen yhteydessä. Vielä edellisessä toimipaikassaan nykyisen Historiallisen museon talossa kirjastossa oli "myrkkykaappi", jossa piiloteltiin yleisestä lainauksesta poistettuja tai tutkijakäyttöön varattuja teoksia.

Lainattavaa aineistoa sensuroitiin kirjastoissa vielä 80-90 -luvuille asti ja myöhemminkin vaatimuksia "haitallisen" kirjallisuuden sensuroinnista on esitetty. Kemin kirjastossa kiellettyjen listalla olleet teokset edustavat enimmäkseen poliittisesti arkaluontoista materiaalia.

"Koulun juhlat" joutui myrkkykaappiin

- Sotien jälkeisinä vaaran vuosina sotakirjallisuus ja esimerkiksi sotia edeltävää aikaa käsittelevä historiallinenkin kirjallisuus joutui usein kiellettyjen tai vain tutkijakäyttöön tarkoitettujen kirjojen listalle, kertoo kirjastotoimenjohtaja Hilkka Heikkinen.

- Kemissäkin rajoitettiin muun muassa sellaisten niteiden lainattavuutta kuten Tie voittoon, Vaara uhkaa ilmasta ja Taistelulähetit. Nykyasiakkaalle ihmeelliseltä voi tuntua esimerkiksi Hosian Koulun juhlien sensurointi, mutta ilmeisesti teos sisältää liian isänmaallista aineistoa.

Kirjasensuuria tutkineen Kansalliskirjaston johtajan Kai Ekholmin (siirryt toiseen palveluun) mukaan osa kirjoista on joutunut kieltolistalle kirjaston oman päätöksen perusteella, osa Suomen kustannusyhdistyksen 1944 kirjastoille lähettämän listan perusteella.

Listalla oli muun muassa Hitlerin teokset Taisteluni I ja II, Rosenbergin Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ennen sotia käsitellyt Uutta Eurooppaa kohti ja Jussi Leinon Kansallissosialismi maailmanhistoriallisen kehityksen tuloksena.

Virallisesti kirjastoille annettiin vapaat kädet kirjavalintojen tekemiseen jo vuonna 1958, mutta senkin jälkeen myrkkykaapin ovet ovat käyneet.

Seksi oli tabu, vaikka Akua suvaittiinkin

Myös seksuaalisuutta käsitelleet teokset ovat saaneet kirjastoväen niskakarvat nousemaan. Kemin vapaamielisyyden mainetta on pitkään mustannut myytti, jonka mukaan kaupunki olisi aikanaan halunnut kieltää Aku Ankan tilaamisen sarjakuvahahmon housuttomuuden vuoksi.

- Nyt tein asiasanahaun sanalla erotiikka ja tulos valikoimista on toista sataa nimikettä niin tietokirjallisuuden kuin kaunokirjallisuudenkin puolelta. 60-luvulla kielletyksi joutuneet roisit tekstit, kuten Henry Millerin teoksethan ovat tänä päivänä jo klassikkoja, Hilkka Heikkinen nauraa.

Myös okkultismia ja salatieteitä käsittelevät kirjat ovat olleet erityisesti uskonnollisten piirien hampaissa. Nyt luokan 15.8 hyllyssä saavat rauhassa pölyttyä esimerkiksi molemmat Kemin kaupunginkirjaston Mustat raamatut.

- Muistan, että taisi olla Oulun seudulla, missä nuoriso teki suorastaan pyhiinvaelluksia erääseen pikkukunnan kirjastoon, jonka hyllystä löytyi Musta raamattu. Nyt eivät taida kovinkaan paljon lainaajia kiinnostaa, Heikkinen tuumaa.

"Arabiankielen taitoa tarvittaisiin"

Tänä päivänä kirjavalinnoista vastaavat esimerkiksi Kemin kirjastossa osastojen johtajat. Heikkisen mukaan tarjontaa on paljon, joten on tehokkainta antaa vastuu kirjavalinnoista monelle. Ongelmallisinta materiaalia eivät kuitenkaan enää ole vaaralliset teokset, vaikka esimerkiksi vihamateriaalia tai uskonnollisia pamfletteja ei hyllyihin otetakaan.

- Hankalin tilanne tänä päivänä on vieraskielisen kirjallisuuden, esimerkiksi arabiankielisten kirjojen kohdalla. Meillä ei ole henkilökuntaa, joka osaisi arabiaa, joten on erittäin vaikea arvioida sisältääkö joku teos sellaista materiaalia joka ei kirjastoon sovi.

Samaan aikaan esimerkiksi maahanmuuttajaväestön palvelemiseksi tarvittaisiin myös heidän omankielistään kirjallisuutta lainattavaksi.

Ihan kaikki kirjat eivät toki vieläkään ole kaikkien lainattavissa Kemin kirjastossakaan: historiallisesti arvokas Kemi-kokoelma on arvoteosten säästämiseksi luettavissa vain kirjaston tiloissa.

Lähteet: YLE Perämeri / Antti Heikinmatti