1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Kulkutaudit lietsoneet huhuja keskiajalta nykypäivään

Huhut vaarallisesta tartuntataudista kiirivät taas pitkin Turun katuja menossa olevilla keskiaikaisilla markkinoilla. Kaikki tietävät kauhean taudin riehuvan jossain ja saapuvan kaupunkiin ennemmin tai myöhemmin. Kuulostaako tutulta…?

terveys
Turun Keskiaikaiset markkinat
Turun Keskiaikaisilla markkinoilla suoritettiin terveystarkastuksia.YLE / Rami Kolehmainen

Turun Keskiaikamarkkinoilla eletään tänä kesänä vuotta 1350, ja elämää varjostaa maailmalta kantautuvat huhut kauheasta, tappavasta taudista. Ruton saapumiseen varaudutaan eri tavoin, kuten erilaisilla lääkerohdoilla.

Kuinka ollakaan, tilanne muistuttaa monin tavoin 2000-luvun lintu- ja sikainfluenssapelkoja.

Rutto levisi Eurooppaan todennäköisesti Aasiasta kauppareittejä pitkin 1200-luvun lopussa. Suomeen ja Turkuun se saapui luultavasti jo 1300-luvulla, joskin ensimmäiset varmat todisteet asiasta ovat vasta vuodelta 1495.

Eräs merkittävä syy ruton leviämiseen keskiajalla oli kaupan globalisoituminen. Tämä on myös eräs syy nykyisiin influenssahuhuihin ja -pelkoihin.

Turun yliopisto Suomen historian dosentti Mika Kallioniemen ja Turun yliopistosairaalan infektiolääkäri Harri Marttilan mukaan rutolla ja influenssoilla sekä niihin liittyvillä uskomuksilla on useita samankaltaisuuksia.

– Näiden yhteinen tekijä on ihmisten liikkuminen, joka auttaa epidemioiden laajenemisessa ja etenemisessä. Kyseessähän on vanha nimi kulkutaudit, joka kuvaa aika hyvin ruttoa ja influenssoja, Marttila kertoo lääketieteen näkökulmasta.

Taudit muuttuvat, muuttuuko ihminen?

Myös uskomuksissa keskiajan ruton ja nykyisten influenssojen parannuskeinoista esiintyy samankaltaisuuksia.

– Suomessa käytettiin ruton parannukseen muun muassa katajan polttamista, jonka savun uskottiin auttavan. Toisinaan taas kokonaisia kaupunkeja asetettiin karanteeniin. Ainoa tehokas keino oli kuitenkin lähteä karkuun, Kallioniemi toteaa.

Eristäytyminen esiintyi myös viimeisimmän influenssapelon yhteydessä.

– Muistan kuulleeni viime kesän ja alkusyksyn aikana juttuja, että kun epidemia tulee joku lähtee jonnekin mökille saaristoon, ottaa ruuat mukaan ja on siellä sitten kaksi kuukautta. Eristäytyminen oli siis varmaan kansalaisten mielestä käypä keino kulkutauteja vastaan viime vuonna, Marttila naurahtaa mutta ei halua kommentoida sen enempää influenssaan liittyneitä uskomuksia.

Ihmisten tietotaso on kasvanut ja tieto leviää entistä nopeammin, mutta useat huhujen kaltaiset uskomukset ovat säilyneet. Eräs tällainen uskomus on ulkomailta saapuvat taudit.

Kallioniemen mukaan syfilistä kutsuttiin Ranskassa italiantaudiksi ja Ranskan ulkopuolella pitkälti ranskantaudiksi. Marttilakin muistuttaa, että tauti nimetään edelleen usein sen mukaan, missä se ensikertaa tavataan. Sikainfluenssaakin kutsuttiin aluksi Meksikolaiseksi.

Asiantuntijoiden mukaan yhdistävä tekijä keskiajan ruttohuhujen ja nykyisten influenssapelkojen välillä on lopulta itse ihminen. Kallioniemen mukaan tuntuu kuin ihminen ei olisi paljoakaan muuttunut. Marttila säestää, että pelko tuntematonta kohtaan ja heidän omat rajalliset keinonsa tautien parantamisessa saavat ihmiset edelleen panikoimaan.

Turun keskiaikamarkkinoiden huhuilla ulkomailla riehuvasta taudista onkin siis enemmän yhteyttä tämän päivän ihmisiin kuin äkkiseltään arvaisikaan.

Lähteet: YLE Turku / Rami Kolehmainen

Lue seuraavaksi