1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Vanhoillismuslimit: Hagia Sofiasta moskeija!

Turkissa vanhoilliset muslimit vaativat Hagia Sofia -museon muuttamista takaisin moskeijaksi.

Hagia Sofia on Istanbulin tunnetuimpia maamerkkejä. Nykyinen museo on toiminut aiemmin eri aikoina sekä kirkkona ja moskeijana. Kuva: Tolga Bozoglu / EPA

Kaikki uskonnolliset seremoniat ovat nykyisin kiellettyjä aiemmin sekä kirkkona että moskeijana toimineessa, 1500 vuotta vanhassa rakennuksessa. Myös muutamat ortodoksiryhmät ovat hakeneet lupaa rukoilla Hagia Sofiassa.

Noin tuhatviisisataa vuotta vanha Hagia Sofia on Istanbulin kuuluisin maamerkki, joka vetää vierailijoita puoleensa ympäri maailmaa. Menneisyydessä niin moskeijana kuin kirkkonakin toiminut monumentti on nykyisin museo, jossa kaikki uskonnolliset seremoniat on lailla kielletty. Nyt Turkin vanhoilliset muslimiryhmittymät haluavat muuttaa Hagia Sofian takaisin moskeijaksi.

– Haluamme Hagia Sofiasta taas moskeijan. Sulttaani Mehmet Valloittajakin sanoi, että paikkaa on käytettävä moskeijana maailmanloppuun asti tai hän langettaa kirouksen, Saadet-puolueen puheenjohtaja Selman Esmerer uhoaa.

Sulttaani Mehmet Valloittajakin sanoi, että Hagia Sofiaa on käytettävä moskeijana maailmanloppuun asti tai hän langettaa kirouksen.

Saadet-puolueen puheenjohtaja Selman Esmerer

Hiljattain tuhansia muslimeja kokoontui Hagia Sofian eteen osoittamaan mieltään ja rukoilemaan sen moskeijaksi muuttamisen puolesta. Hagia Sofia rakennettiin alun perin kirkoksi 500-luvulla. Lähes tuhat vuotta myöhemmin islaminuskoiset osmanit valloittivat tuolloisen Konstantinopolin ja muuttivat rakennuksen moskeijaksi.

– Hagia Sofia oli hyvin tärkeä kirkko kristityille, koska se oli myös keisarien kruunauspaikka. Muslimeille se oli Konstantinopolin valloituksen symboli. Rakennus on yhä tärkeä uskonnollinen symboli niin kristitylle maailmalle kuin muslimeillekin, museon opas Reyan Tuvi kertoo.

Hagia Sofiassa näkyvät tänäkin päivänä merkit sen roolista niin moskeijana kuin kirkkona. Kristillisestä menneisyydestä kertovat esimerkiksi mosaiikit ja islaminuskosta mihrab-alttari.

– Haluan rakennuksen pysyvän museona. Olihan se jo kirkkona aiemmin palvonnan paikka. Moskeijaksi muuttamiseen ole mitään tarvetta, niitä maassamme on jo ihan tarpeeksi, Nesri-niminen henkilö kertoo.

– Ihmiset tuntuvat olevan tyytyväisiä Hagia Sofiaan museona ja onhan se merkittävä vierailukohde niin Istanbulille kuin koko Turkillekin, sanoo puolestaan Michael.

Turkin hallitus on tähän saakka vedonnut tasavallan maalliseen lakiin ja kieltänyt niin muslimeja kuin kristittyjäkin rukoilemasta rakennuksessa.