”Ruotsin kirkossa parisuhdettamme ei kyseenalaisteta”

Suomen luterilaisessa kirkossa on puolentoista vuoden ajan ollut tarjolla rukous parisuhteensa rekisteröineiden puolesta. Vain harva nais- tai miespari on tarttunut rukoushetken mahdollisuuteen.

Kotimaa
Susanna ja Arja Airola leikkaavat hääkaukkuaan.
Susanna ja Arja Airola leikkaavat hääkaukkuaan.

- Se pysäyttää, kun sanotaan ääneen, että nyt te olette yksi yksikkö, miettivät Susanna Airola ja hänen kumppaninsa ArjaHelsingin käräjäoikeudessa parisuhteen rekisteröimistilaisuutensa jälkeen.

Rekisteröityjä parisuhteita on solmittu Suomessa kaikkiaan 2 576 vuosina 2002 - 2011. Puolentoista vuoden ajan kirkossa on ollut tarjolla myös rukous parisuhteensa rekisteröineiden puolesta.

Kirkon tutkimuskeskuksen syksyllä julkaistavasta kyselystä selviää, että rukoushetkien käyttö on vähäistä, sillä niitä on järjestetty vuonna 2011 kaikkiaan 30 koko maassa. Reilusta 400:sta seurakunnasta vain 18:sta on toimitettu rukous homopareille. Seurakuntia, joissa rukoushetki oli toteutettu, olivat muun muassa Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Karjasillan seurakunta, Joensuun seurakunta ja Janakkalan seurakunta.

Pappi voi kieltäytyä rukouksen pitämisestä

Ajankohtainen kakkonen kysyi eri hiippakuntien seurakunnilta rukoushetkien järjestämisestä ja siitä, miten moni seurakunnan papeista suostuu rukouksen pitämiseen.

Kyselyyn vastasi 42 seurakuntaa, joista suurimmasta osasta löytyi pappi, joka suostuisi rukoukseen. Kuitenkin esimerkiksi Pielaveden seurakunnan kirkkoherra Matti Salomäki kertoo, että ei sallisi rukoushetken järjestämistä kirkossa. Seurakunnan toisen papin kantaan hän ei ole vielä saanut suoraa vastausta.

Myös Kuhmon seurakunnan kirkkoherra Timo Suutari kirjoittaa kyselyvastauksessaan, että seurakunnan kymmenestä papista vain yksi mahdollisesti haluaisi rukoilla liiton puolesta. Yhdeksän muuta rukoilisi lähinnä eheytymistä ja Jumalan tahdon kirkastumista, jos katsoisi tarpeelliseksi rukoilla.

Seurakuntia, joissa kaikki papit ovat valmiita mies- ja naisparien rukoushetkeen ovat muun muassa Helsingin Vartiokylän seurakunta, Vantaankosken seurakunta, Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, Kajaanin seurakunta, Joensuun seurakunta, Virtain seurakunta ja Kotkan seurakunta.

Kuopion hiippakuntaan kuuluvan pienen Konneveden seurakunnan kirkkoherra Olavi Virtanen, joka on toteuttanut yhteensä neljä rukoushetkeä, olisi valmis sekä siunaamaan että vihkimään homoparit.

-Kirkko menetti uskottavuuttaan kieltäessään homoilta oikeuden siunaukseen. Arvostan homoja, jotka yhä jaksavat kuulua kirkkoon. Itse olisin kokenut niin nöyryyttävänä kirkossa käydyn keskustelun, että olisin eronnut, kirjoittaa Virtanen vastauksessaan.

”Ilman siunausta olemme tyhjän päällä”

- Arja kysyi minulta, että voisiko parisuhteemme siunata kotona tai missä se olisi mahdollista. Hän halusi myös kävellä kirkon käytävää kanssani. Sitten ymmärsimme, että tämä ei olekaan mahdollista, koska varsinaista siunausta ei saa, vaan ainoastaan parisuhteemme puolesta voidaan rukoilla kirkossa. Kyllä siinä tuli sellainen olo, että emme ole syyntakeellisia aikuisia, että jos täytyy mennä keskustelemaan jonkun täysin tuntemattoman teologin kanssa siitä, että olisiko sopivaa rukoilla meidän puolesta ja millä tavalla, sanoo Susanna Airola.

Susanna ja Arja päättivät lähteä siunaamaan parisuhteensa Ruotsin kirkkoon. Susannan ystävä on siellä pappina ja lupasi järjestää siunaustilaisuuden. Ruotsalaiset seksuaalivähemmistöt saivat rukoushetken jo vuonna 1995, siunauksen vuonna 2006 ja avioliittoon vihkimisen vuonna 2009.

- Halusimme pyytää siunausta, koska ilman sitä tuntuu, että olemme tyhjän päällä, sanoo Airola, joka on pappi ammatiltaan.

- Kun menemme Ruotsiin, niin tuntuu, että meidän parisuhde ja elämä eivät tule kyseenalaistetuksi. Siellä olemme sitä mitä olemme, yksinkertaisesti ja avoimesti.

Kati Leskinen, Ajankohtainen kakkonen