Poimulehti muodostaa kastehelmensä itse

Alkukesän aikana villivihannekset ovat parhaimmillaan, niin myös salaattivihanneksena käytettävä poimulehti.

luonto
Poimulehden vekkihametta muistuttava lehti.
Hanne Kinnunen / Yle

Vekkihametta tai lampunvarjostinta muistuttavia poimulehtiä on monta eri lajia, Suomessa lajeja kasvaa yli 20. Alkuperäinen poimulehden kasvupaikka on rehevä lettosuo, kertoo Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Riitta Nykänen. Poimulehdet ovat levinneet hyvin monenlaisiin paikkoihin, kuten pihoihin, puistoihin ja pientareille.

Poimulehden keskustaan syntyvällä kastehelmellä tai pisaralla on mielenkiintoinen alkuperä.

- Vesi tulee lehden reunalla olevista huokosista. Se on siis kasvin läpi kulkenutta vettä. Poimulehti ottaa ylimäärin vettä maasta, ja se ottaa siitä talteen kaikkea hyödyllistä, minkä jälkeen se pumppaa ylimääräisen veden pois itsestään, kertoo Riitta Nykänen.

Poimulehden muoto takaa sen, että vesi kerääntyy vekkejä pitkin lehden keskelle.

Salaattiin tai leivän päälle

Monen muun villivihanneksen tapaan poimulehtikin on parhaimmillaan juuri kesän alussa. Vanhat aluslehdet ovat karheita, mutta nuoret lehdet ovat hyvänmakuisia.

Poimulehden kukan tuoksu on mielenkiintoisen hunajainen.

Riitta Nykänen

- Pehmeät ja nuoret latvat voi käyttää salaattivihanneksena tai leivän päällä. Kun kukan nuput ovat mukana, niissä on hauska pähkinän tapainen maku. Siinä vaiheessa, kun kukat ovat nupulla lehtien sisällä, tämä on herkullisimmillaan, kuvailee Riitta Nykänen.

Villivihanneksena poimulehti ei ole Nykäsen mielestä niin monikäyttöinen kuin voikukka, nokkonen tai vuohenputki. Bonuksena poimulehden kukissa on hyvä tuoksu.

- Siinä on kesäkokemus, jota kannattaa kokeilla. Poimulehden kukan tuoksu on mielenkiintoisen hunajainen, sanoo Nykänen.