Arviointi: Rovaniemien yhdistämisellä ei saavutettu kaikkia tavoitteita

Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisestä tehty arviointi osoittaa, että yhdistymisen kaikkia hyötyjä ei saavuteta pelkästään rakenteita uudistamalla. Yhdistyminen on arvioinnin mukaan monivaiheinen prosessi, jonka onnistumiseen vaikuttavat muun muassa muutosjohtaminen ja henkilöstöpolitiikka.

Kotimaa
Vaakuna Rovaniemen kaupungintalon seinässä
Tanja Männistö / Yle

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1.1.2006. Rovaniemellä tehty kuntaliitos oli Suomen ensimmäisiä strategisia kuntaliitoksia. Yhdistymiselle asetettiin kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä tavoitteita, kuten sopimusohjauksen uudistaminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen.

Lapin yliopiston tutkijoiden tekemän arvioinnin mukaan yhdistämisen kaikkia vaikutuksia ei saavuteta pelkästään rakenteita uudistamalla. Merkittävien vaikutusten aikaansaamiseksi yhdistämisprosessin tulee olla kunnianhimoinen ja sen tulee sisältää toimintamallia, palveluita ja johtamista koskevia tavoitteita.

- Rovaniemen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että myönteisten vaikutusten saavuttamiseksi yhdistyminen tulisi kyetä viemään myönteiseen suuntaan heti alkuvaiheessa. Tässä työssä erityisen tärkeässä roolissa ovat muutosjohtaminen ja henkilöstöpolitiikka sekä yleensäkin kehittämismyönteinen kulttuurin rakentaminen prosessin ympärille, professori Jari Stenvall sanoo.

*Talous vahvistui *

Rovaniemen uudistus on voimaannuttanut kaupungin kehitystä. Se näkyi yhdistymisen alkuvaiheessa muun muassa maankäytön suunnittelussa ja kaupungin imagon paranemisessa. Lisäksi uudistus on vahvistanut kaupungin taloutta.

- Oman haasteensa kehitystyöhön tuo sopimusohjaus, jonka käyttöönotto oli osa yhdistämisprosessia. Yhdistettyjen kuntien erilaiset kulttuurit näkyvät edelleen arjen toiminnassa. Yhdistymisen konkretisoiminen esimerkiksi palveluiden kehittämiseen on myös varsin haasteellista.

Keskusta ja kylät nokat vastakkain

Kuntalaisten näkökulmasta Rovaniemen yhdistyminen näyttää tutkimuksen mukaan melko onnistuneelta. Kuntalaisten suhtautuminen liitokseen on kehittynyt ajan myötä hieman myönteisempään suuntaan. Kuntalaisten käsityksiin on vaikuttanut etenkin palveluiden toimivuus.

- Rovaniemen haasteena ovat edelleen jännitteet keskuksessa ja sen ulkopuolella asuvien välillä. Kuntalaisten mukaan poliittisten päättäjien tulisi kirkastaa käsitystään siitä, mitä Rovaniemi on ja mihin sen tulisi panostaa. Arvionnin tekijät suosittelevat, että Rovaniemi panostaisi edelleen palveluihin, talouteen ja hallintoon, kaupungin ja maaseudun tasapainoon sekä alueelliseen elinvoimaan, tutkimuksen koordinaattori, professori Stenvall listaa.

Rovaniemi kehittyy tai näivettyy

Tutkimuksessa esitetään neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa. Ensimmäisen vision mukaan Rovaniemi kehittyy paljolti nykyiseltä pohjalta. Toisen vision mukaan näivettyminen alkaa, varsinkin jos ulkoiset uhkakuvat ja riskit toteutuvat. Kolmannessa visiossa Rovaniemi vahvistaa asemaansa keskeisenä kaupunkitoimijana Pohjois-Suomessa ja Pohjoiskalotin alueella. Neljäs visio liittyy tulevaisuuden ennustamattomuuteen ja sen hallintaan. Tämän vision lähtökohtana on epävarmuus tulevaisuudesta, josta johtuen selkeitä linjauksia ei pystytä tekemään.

Rovaniemen yhdistymisen arviointi on ensimmäinen keskipitkän aikavälin monitahoarviointi Suomessa. Arvioinnin aineisto perustuu avainryhmien ryhmähaastatteluihin, yksilöhaastatteluihin sekä kuntalaiskyselyyn. Arvioinnin mukaan viisi vuotta yhdistymisen jälkeen näyttäisi olevan sopiva ajankohta arvioida yhdistymiselle asetettuja tavoitteita.

Arvioinnin tekivät professori Jari Stenvall, tutkija Jenni Tyvitalo, professori Asko Suikkanen ja professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta. Arviointi on toteutettu Rovaniemen kaupungin toimeksiannosta.