Keskiaikainen kirja kirjoitettiin oluella ja kullalla

Pergamenttien tutkiminen on pikkutarkkaa salapoliisintyötä. Kansalliskirjastossa on esillä Suomen vanhimpia kirjoja ja kirjoituksia.

kulttuuri
Yksityiskohta 1300-luvun messukirjan pergamenttisivusta. Kristus nousee kuolleista roomalaissotilaiden torkkuessa.
Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto esittelee suomalaisen kirjallisen kulttuurin alkua ja uskonnon merkitystä kirjojen leviämiselle kahdessa näyttelyssä. Esillä on noin tuhat vuotta vanhoja pergamentteja, ensimmäinen Suomeen tilattu kirja sekä ensimmäinen suomeksi painettu kirja.

Kirjaimet ja kirjat saapuivat Suomeen keskiajalla. Kirjaimia alkoi esiintyä käyttöesineissä ja pergamenteissa eli nahasta tehdyissä sivuissa.

Pergamentteja on säilynyt Suomessa poikkeuksellisen paljon. Tämä ei johdu siitä, että sivuja olisi varjeltu erityisen hyvin vaan siitä, että sivuja revittiin irti niteistä uusiokäyttöön: 1500-luvulla pergamentteja käärittiin tilikirjojen kansiksi.

Munkit ja nunnat kirjoittivat viinillä ja eksoottisilla väreillä

Pergamentit ovat nykyään tuhansien eurojen arvoisia. Niiden valmistus oli jo aikoinaan oli kallista ja aikaavievää.

- Oli erilaisia värinaineita, joita tuotiin jopa Afganistanista saakka. Kultaa, Välimeren kotiloista tehtyä purppuraa. Ja sitten toisaalta mitä kotikutoisimpia aineita, kuten kaarnaa ja pihkaa. Sekä viiniä ja olutta, jotka kuuluivat myös keksiaikaisen kirjoittajan työkalupakkiin. Ei ainoastaan sisäisesti nautittuna, vaan siksi, että alkoholia käytettiin musteeseen rikkomaan pintajännitystä, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Heikkilä.

Pergamentteja kirjoittivat yleensä munkit, mutta Suomessa myös nunnat. Naantalin luostarissa kirjoitettiin useita tekstejä. Niihin säilöityi myös nuotteja uskonnollisista, liturgisista menoista. Niistä kuuluisin on Graduale-kirja, joka on osa laajempaa liturgisten kirjojen ryhmää.

- Tämä on vanhinta musiikkia, jota me Suomesta tunnetaan. Nämä on vanhinpia ääniä, joita me voidaan Suomen historiasta tavoittaa.

Kirjoitustaito teki Suomesta kansainvälisen

Pergamenttien tutkiminen on hidasta ja pikkutarkkaa salapoliisin työtä. Tutkijat käyvät läpi jopa yksittäisten kirjainten kaaria. Tuloksena on kuitenkin joskus yllättäviä, ja palkitsevia löytöjä.

- Esimerkiksi tämä Ruotsin vallan aikainen kirja on tuotettu itseasiassa Lontoossa. Ja vieressä on kuva Lontoossa säilytettävästä kirjasta, jossa kirjoittajana on sama kirjuri, esittelee tutkija Jaakko Tahkokallio näyttelyä.

- Ihan samalla tavalla kuin me nykyään tilataan Amazonista kirjoja, niin keskiajalla saatettiin tilata kirjoja Ruotsista, Saksasta, Englannista, lisää dosentti Tuomas Heikkilä.

Suurin osa kirjoituksista oli jäljennöksiä ja kopioita muista uskonnolliista teksteistä. Niissä myös jäljiteltiin eurooppalaisen kirjataiteen tyylejä.

- Jäljiteltiin esimerkiksi selvästi ranskalaisten kirjojen muotia, sanoo Heikkilä.

Kirjat yleistyivät uskonpuhdistuksen aikaan. Tuolloin tuli tarve painaa kirjoja myös suomeksi. Kansalliskirjaston toisessa näyttelyssä esitellään Lutherin ja reformaation merkitystä kirjojen leviämiselle Suomessa. Esillä on muun muassa vanhin suomeksi painettu kirja.

Kansalliskirjaston näyttelyt ovat esillä lokakuuhun asti, minkä jälkeen kirjasto suljetaan remontin vuoksi.