1. yle.fi
  2. Uutiset

Venuksen ylikulkua ihailtiin kuumailmapallon kyydistä

Kuumailmapallolento sopii hyvin taivaankappaleiden tarkkailuun. Linnan pallo kutsui myös Yle Hämeen toimittajan ja kuvaajan seuraamaan Venuksen ylikulkua. Hiljaisesti liikkuvan "pyykkikorin" matkalaiset seurasivat aikaisessa aamussa historiallista tapahtumaa.

Kotimaan uutiset
Ville Välimäki Yle Hämeestä kuvasi aamutuimaan kuumailmapallon täyttöä Hämeenlinnan Linnanpuistossa.
Yle / Maarit Piri-Lahti
Hämeenlinnan tähtitieteenharrastajien yhdistys Vega ry:n puheenjohtaja Raimo Känkänen katselee Venuksen ylikulkua kuumailmapallossa.

Kuumailmapallo on oivallinen väline tarkkailla taivaankappaleiden erikoisia tapahtumia. Hämeenlinnalaisen Linnan Pallon kuumailmapallo nousi keskiviikkona aamulla kello 4.30 Hämeenlinnan Linnanpuistosta yli kilometrin korkeuteen.

"Pyykkikorissa" oli mukana joukko innokkaita taivaalle katselijoita, joukossa useita ensikertalaisia.

Pienen tutkimusretken tarkoitus oli seurata Auringon ja Venuksen tarjoamaa harvinaista näytelmää korkealta ilmasta käsin.

- Maailmalla lennetään enimmäkseen aamulla, Suomessa on ilta ollut suositumpi, koska aamulennolle herätys on kolmen, neljän välillä, kertoo palloa ohjannut Linnan Pallon pilotti Olli Luoma.

Hiljaista ja hidasta kyytiä aamutaivaalla

Pienellä tutkimusmatkalla mukana olivat Maarit Piri-Lahti ja Ville Välimäki Yle Hämeestä. Muut aamuvirkut olivat Kaisa Mäkinen ja Antti Siponen Hämeenlinnasta ja Jaakko Virtanen Linnan Pallosta.

Myös Hämeenlinnan tähtitieteenharrastajien yhdistys Vega ry:n puheenjohtaja Raimo Känkänen oli mukana.

Tähtitieteen harrastajalle tärkeintä on hyvien kuvien saaminen, mutta omiin kuviinsa Känkänen ei ollut aivan tyytyväinen. Nykyään kaukoputkilla ja kehittyneellä kameratekniikalla kuvaaminen yleensä onnistuu hyvin ja Känkänen luottikin tähtitornilla otettujen kuvien onnistumiseen.

Ylikulun tarkkailumatkalla kuumailmapallon nopeus vaihteli hiljaisesta keskivauhdista, 17 kilometriä tunnissa, aina 30 kilometriin tunnissa.

Pallomatkaajat jatkoivat kuumailmapalloilijoiden kunniakkaita perinteitä: 1700-luvulla tiede alkoi kehittyä ja kuumailmapallo tai kaasupallo oli tuolloin isona apuna erilaisissa mittauksissa.

Historian siipien havinaa

Tämänkertaisen kuumailmapalloretken tieteellisestä annista tuskin mullistavia seurauksia on luvassa, mutta tieteen historiassa on kuumailma- ja kaasupalloilla ollut merkittävä asema.

Pallolla lennettiin maailman ensimmäisen kerran vuonna 1783. Karttojen laatijoitakin pallot auttoivat. Hattulasta kotoisin ollut Uppsalan yliopiston tähtitieteen dosentti Anders Palanman pani paikalleen muun muassa Hämeenlinnan koordinaatit ensimmäisen Venuksen transaktion aikana 1761.

Kuumailmapallomatkan antia ylikulkuhavaintojen lisäksi olivat tietysti kaunis maisema korkealta, luonnon äänet koiran haukusta käen kukuntaan ja hyvä sää - eli luontomatkailua parhaimmillaan.

Laskeutuminen selät menosuuntaan, köysistä kiinni pitäen, tehtiin pellolle Hauholla. Vain pienoinen tömpsähdys päätti reissun takaisin hämäläiselle maaperälle.

Lue seuraavaksi