Petri Kejonen: Terveisiä Kremlistä

Puolustusvoimain lippujuhlapäivän jälkeen, just kun pääministeri lähti Yhdysvaltoihin – just silloin - Venäjä lähettää Suomelle viestin. Venäläiskenraalin mielestä Suomen Nato –jäsenyys olisi sotilaallinen uhka Venäjälle. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) kommentoi radiossa kenraalin puheita: ”hölynpölyä”.

Yle Blogit
Petri Kejonen.
Petri Kejonen.Lassi Seppälä / Yle

Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov puhui Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingin yliopistossa. Suorasukainen kenraali sanoi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden olevan sotilaallinen uhka Venäjälle, tiivistyvä yhteistyö Naton kanssa ärsyttää.

Makarov toivoi Suomen tiivistävän puolustusyhteistyötä Venäjän kanssa. Eli kun kytkemme itseämme länteen, Venäjä haluaa antaa meille turvaa idästä. Eli Suomi on valinnut lännen turvatakseen itää. Tähän väliin Kailasta: ”Raja railona aukee. Edessä Aasia, Itä. Takana länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä”(1931). Tämän tason kenraali ei puhu suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisille tekijöille, suomalaisen sivistyksen ytimessä ilman että puheelle on Kremlin hyväksyntä. Samassa tilassa, Helsingin yliopiston juhlasalissa presidentti Medvedev ehdotti 2009 uutta, eurooppalaista turvallisuussopimusta yli EUn ja Naton. Taas tuli Kremlin viesti turvallisuudesta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen vastasi kenraalille: ”hölynpölyä”

Venäjän johdossa halutaan jarruttaa Suomen Nato –yhteistyötä. Puolustusministerin Stefan Wallin kävi toukokuun alussa Washingtonissa. Hän tapasi Yhdysvaltojen puolustusministerin Leon Panettan ja muun muassa senaattori John McCainin. Chicagon Nato –kokoukseen toukokuun lopussa Suomi osallistui korkean tason joukkueella, tasavallan presidentin johdolla. Chicagon Nato –kokouksessa Suomi poimittiin mukaan kumppanuusmaiden ydinryhmään. Kokouksen jälkeen Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen sanoi Suomen olevan niin lähellä sotilasliittoa kuin mahdollista, ilman, että on liiton jäsen. Tämän jälkeen Suomessa käytiin keskustelu Suomen mahdollisesta osallistumisesta Nato –maa Islannin ilmatilanvalvontaan. Presidentti, pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri sanovat Suomen osallistuvan ensisijaisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön – kriitikot sanovat Suomen jeesaavan Euroopasta vetäytyvää Yhdysvaltoja. Yhdysvallat tarvitsee voimaa muualla kuin Euroopassa ja muut paikkaavat syntyviä vajeita. Islannissa Horneteilla. Tällaisen natokuukauden jälkeen paikalle marssi venäläiskenraali, joka heitti kapuloita natorattaisiin. Kenraalille vastasi Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen: ”hölynpölyä”.

Mitataanko tämä lausunto juhannuksena Moskovassa, kun tasavallan presidentti tapaa talousfoorumissa Venäjän presidentin, Vladimir Putinin ? Kuinka pitkä on porstuan puolella diplomaattinen odotusaika Putinin puheille ? Kansanedustaja Seppo Kääriäinen totesi Radio Suomen Ajantasassa, että Suomen ja Venäjän suhteissa ollaan siirrytty uuteen aikaan; kun me arvostelemme Venäjää, sieltä puututaan entistä herkemmin Suomen asioihin. Jos näin on, tämä alkaa vaikuttaa normaalilta valtioiden väliseltä vuoropuhelulta; kremlologian lopulta. Petri Kejonen
kirjoittaja on Radion ajankohtaistoiminnan päällikkö