Kirpeä suolaheinä viihtyy joutomaalla ja pihan nurkissa

Suolaheinän lehdet säilyvät käyttökelpoisina läpi kesän. Kirpeytensä suolaheinä saa oksaalihaposta niin kuin raparperikin.

luonto
Suolaheinän lehti
Hanne Kinnunen / Yle

Suolaheinä käy salaattiin sitruunan kirpeyttä tuomaan, mutta siitä tehdään myös suolaheinäkeittoa. Esimerkiksi Ranskassa suolaheinää on käytetty paljon ruoan valmistuksessa. Suomessa on kaksi suolaheinälajia, niittysuolaheinä ja ahosuolaheinä.

- Niittysuolaheinä on vehreämpi ja isompi, se on käyttökelpoinen vihannes. Tällä on lehden tyvessä korvakkeet, joista tämän tunnistaa. Ahosuolaheinä on pieni ja kituliaampi, sitä ei tahdo löytää tarpeeksi, sanoo Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Riitta Nykänen.

Suolaheinä on yleinen kasvi, mutta pienissä määrin. Niittysuolaheinää löytää esimerkiksi juotomailta tai sellaisista pihamaan nurkista, joita ei niitetä.

Maitotuotteet torjuvat oksaalihapon vaikutuksen

Suolaheinä on Nykäsen mukaan samalla tavalla kirpeä kuin ketunleipä, mutta suolaheinässä kirpeyden tuottava oksaalihappo on mukavammassa muodossa.

- Olen tehnyt suolaheinäkeittoa, johon teen liemen. Laitan keittoon kevätsipulia silputtuna ja öljyssä höynäytettynä sekä vähän tilliä tai muita yrttejä. Laitan siihen aika paljon suolaheinää, ja usein lisään jo alkuvaiheessa liemiin pieniä perunakuutiota, niin se on ruokaisampaa. Sitten kun se on melkein valmista, laitan siihen hapankermaa tai kermaa, kertoo Nykänen.

Oksaalihappoa sisältävien kasvien kanssa pitääkin käyttää maitotuotteita, koska oksaalihappo sitoo kalsiumia ja vaikeuttaa raudan imeytymistä. Makunsa puolesta suolaheinää voi syödä raakanakin, mutta ei kovin suuria määriä.

- Ei sillä nälkäänsä sammuta, mutta onhan siitä virkistävä maku. Jos sitä ruoaksi valmistaa, niin olisi hyvä, että se on kypsennetty, ja pitää käyttää maitotuotteita sen kanssa, muistuttaa Nykänen.