Pajua taivutetaan turvesoiden vedenpuhdistukseen

Pajusta toivotaan apua turvetuotantoalueiden päästöjen vähentämisessä. Asiaa selvitetään Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa, jossa turvetuotantoalueelle istutetaan pajua.

Kotimaa
Itä-Suomen yliopiston tutkijat istuttavat pajua turvesuolle.
Yle

Vapon turvetuotantoalueella Saarijärvellä on käynnissä erikoiset talkoot. Turvesuolla kyykkii kahdeksan tutkijaa, jotka istuttavat maahan pajun pistokkaita.

Pajukepit on sahattu kaikki samanmittaisiksi, mutta lajeja on sentään kahta erilaista. Niistä parempi tulee rajan takaa Venäjältä.

- Kyseessä on salix schwerinii, siperianpaju, jota meillä on ollut viljelyssä Pohjois-Karjalan Liperin Siikasalmessa jo 1990-luvun alkupuolelta alkaen, kertoo tutkija Aki Villa Itä-Suomen yliopistosta.

Villan mukaan kyseinen laji on kotimaista pajua tuottoisampi ja mikä parasta, se myös kestää hyvin Suomen talvea.

Tehokas vedenpuhdistaja

Nyt tätä pajua istutetaan Vapon Raatteikonsuon turvetuotantoalueella. Asialla ovat muun muassa Itä-Suomen yliopisto ja VTT, jotka haluavat selvittää, voisiko nopeakasvuista pajua käyttää turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa.

- Paju on osoittautunut aika tehokkaaksi sekä puhdistuksessa että tuottavuudessa, VTT:n tutkija Jori Sihvonen perustelee tutkimushanketta.

Sihvosen mukaan paju sitoo itseensä ainakin fosforia, typpeä ja kiintoainetta, jotka ovat kaikki turvetuotannon suurimpia päästöjä.

- Sen pitäisi toimia yhtä hyvin kuin nykyiset pintavalutuskentät.

20 000 pistokasta

Pajua istutetaan vajaan puolentoista hehtaarin alueelle yhteensä 20 000 kappaletta - käsin.

- Suomessa on tällä hetkellä olemassa yksi istutuskone, mutta se ei toimi hyvin turvemaalla, Sihvonen harmittelee.

Hän ei pidä uusien koneiden hankintaa kannattavana, koska istutuspinta-alaa on vielä vähän.

Istutuspuuhiin on värvätty joukko Itä-Suomen yliopiston tutkijoita. Yksi heistä on kamerunilainen tohtorikoulutettava Tanke Aba Samson.

- Opiskelen bioenergiaa ja tulin siksi tänne istuttamaan pajua. Pidän sitä todella tärkeänä.

Myös Vapo kiinnostunut

Pajupellon lähellä on jo ennestään luonnon omia kosteikkoja, jotka ainakin Vapon mielestä ovat puhdistaneet vettä hyvin.

Pajuun perustuvaa puhdistushanketta seurataan turveyhtiössä utealiaasti.

- Tämä on mielenkiintoinen kokeilu ja vaihtoehto nykyisin käytössä oleville järjestelmille, kiittelee Vapon Saarijärven alueen tuotantovastaava Kari Kauppinen.

- Odotamme tuloksia mielenkiinnolla.

Pajun puhdistuskykyä selvitetään parhaillaan myös kahdessa muussa hankkeessa. Saarijärvellä on menossa maatalousvesien puhdistusselvitys, ja Outokummussa on alkamassa jätevesien puhdistushanke.

Pajua taivutetaan myös energiapuuksi

Raatteikonsuolla pyritään kehittämään myös varsinaista pajunviljelyä, sen korjuuta ja käyttöä energiapuuna entisillä turvetuotantoalueilla.

- Energiapuusta tulee olemaan Suomessa pulaa, uskoo Jori Sihvonen.

Aki Villa on puolestaan vakuuttunut siitä, että siperianpaju soveltuu hyvin myös energiapuun koneellisen korjuuseen.

- Pajua korjataan tulevaisuudessa koneella, vähän kuin leikkuupuimurilla, hän sanoo.

- Suorarunkoinen siperianpaju on silloin helppo korjata.