Pajua istutetaan jäteveden jälkipuhdistukseen

Outokummussa käynnistyy tutkimus, jossa aiotaan pajua istuttamalla iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tavoitteena on vähentää jo puhdistusprosessin käyneestä jätevedestä typpeä ja samalla kasvattaa pajua energiapuuksi.

Kotimaa
Kukkivia pajunoksia luonnossa
Yle

Outokummussa alkaa maanantaina koe, jossa tutkitaan pajun käyttöä jäteveden puhdistuksessa.

Kaupungin jätevedenpuhdistamolle istutetaan puolen hehtaarin koeala. Pajukasvustoon johdetaan puhdistusprosessin läpikäynyttä vettä, jossa on vielä jäljellä ravinteita, esimerkisi typpeä.

Tutkija Aki Villa Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta kertoo, että Outokummun kokeella on kaksi tavoitetta.

- Yhdistetään kaksi ajatusta. Tuodaan halpaa ravinnetta pajukasvustoon ja kasvatetaan siinä biomassaa. Se biomassa voidaan sitten käyttää aivan kuten metsähake konsanaan pajuhakkeena energiantuotantoon.

Outokummun kokeessa käytetään pajua, koska se on yksi nopeimmin kasvavia suomalaisia puulajeja.

- Pajulla päästään otollisissa oloissa jopa viiden vuoden kiertoaikaan. Paju on todella nopea spurttaaja, Villa sanoo.

Normaalissa metsänkasvatuksessa puhutaan kiertoajoista. Koivun kiertoaika noin 60 vuotta ja männyn 80-100 vuotta.

Paju on todella nopea spurttaaja.

Aki Villa

Outokummun jätevsipuhdistamaolla puolen hehtaarin alalle istutetaan 6000-7000 pajun pistokasta.

Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö -tutkimushankkeeseen liittyen keski-Suomessa tutkitaan, miten pajut soveltuvat kuivatusvesien puhdistamiseen Vapon turvetuotannosta vapautuneilla alueilla.