Rion ympäristökokous lähestyy epävarmoissa merkeissä

Rio de Janeiron suuresta ympäristökokouksesta on kulunut 20 vuotta. Sinä aikana maapallon ympäristön tila on vain heikentynyt entisestään. Kesäkuun loppupuolella on kuitenkin uusi mahdollisuus; Brasilia isännöi jälleen massiivista ympäristökokousta.

Ulkomaat
Hakkuualue sademetsässä Brasilian Amazonasin alueella.
Marcelo Sayao / EPA

Tasan kaksikymmentä suotta sitten iso joukko valtionpäämiehiä, vaikuttajia, kansalaisaktivisteja ja toimittajia lähti Rio de Janeirosta toiveikkain mielin. Maailman suurimmassa ympäristökokouksessa oli tehty paljon tärkeitä päätöksiä.

Rion ympäristö- ja kehityskokouksessa syntyi kansainväliset sopimukset ilmastonmuutoksen torjunnasta, luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta ja aavikoitumisen estämisestä. Näiden tärkeiden tavoitteiden toteutumiseksi laadittiin ”Agenda 21”, toimintasuunnitelma maapallon suojelemiseksi.

Riossa saatettiin suuren yleisön tietoisuuteen uusi termi ”kestävä kehitys”.

Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, kukaan ei muista toimintasuunnitelmaa, ja kehitys on ollut monessa mielessä kaikkea muuta kuin kestävää. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet kolmanneksella ja tavaroiden tuotanto on kasvanut kolmella neljänneksellä. Samaan aikaan metsää on kaadettu tai poltettu kokonaisten valtioiden verran ja maailman kalakannat ovat suorastaan romahtaneet.

YK:n ympäristöohjelman Unepin tuoreen raportin mukaan ainoastaan neljä lähes sadasta tärkeästä ympäristöä kuvaavasta mittarista on mennyt toivottuun suuntaan. Samalla maailmasta on tullut yhä eriarvoisempi paikka elää.

Ro de Janeiroon kesäkuun 20. päivä kokoontuvilla valtionpäämiehillä on edessään siis entistä suuremmat haasteet.

Riitaisa valmistelu

Mikä on mennyt pieleen? Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana maailman on vallannut markkinatalousajattelu, jossa ei ole juuri näkynyt sosiaalista tai ekologista omaatuntoa. Talous on jyrännyt tasa-arvon ja puhtaan ympäristön ylitse mennen tullen.

Rion kokous yrittää korjata tästä koituneita seurauksia edes piirun verran yhdistämällä ympäristöajattelun ja sosiaalisen tasa-arvon ajatuksen talouteen. Tälle on annettu nimeksi ”vihreä talous”, jonka toivotaan saavan samanlaisen julkisen sysäyksen kuin kestävän kehityksen käsite sai kaksikymmentä vuotta sitten.

Rion kokouksessa tavoitellaan yhteistä julkilausumaa, jossa on kolme keskeistä tavoitetta:

  • vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen välineenä
  • kansainvälisten rakenteiden luominen ympäristöasioita hoitamaan
  • nykyistä parempien mittareiden luominen kestävää kehitystä mittaamaan.

Sen sijaan ilmastoneuvottelut on sittemmin irrotettu omiksi YK:n puitteissa tapahtuviksi neuvotteluiksi.

Rion kokouksen valmistelu ei kuitenkaan ole tapahtunut sopuisissa merkeissä, ja niinpä kaksi viikkoa ennen huippukokouksen alkua yhteinen julistusluonnos on pituudeltaan 80 sivua. Toistaiseksi yhtäkään sivua ei ole kokonaan sovittu.

- Maailmanpoliittiset tähdet eivät ole erityisen suotuisassa asemassa tällä hetkellä sen enempää ympäristöasioille kuin moninkeskiselle päätöksenteolle ylipäätään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma. Hänen mukaansa juuri nyt näyttää, että Rion tuloksesta tulee laiha.

Toivoakin on jäljellä

Joitakin osavoittoja on kuitenkin näköpiirissä. Vihma uskoo, että valtamerien biodiversiteetin suojelussa edetään. Toinen mahdollinen edistysaskel liittyy kansainvälisten ympäristöinstituutioiden vahvistamiseen.

- Tällä hetkellä on suorastaan häpeällinen tilanne, että ympäristöllä ei ole vahvaa kansainvälistä järjestöä YK:n puitteissa, tutkija Antto Vihma sanoo.

Yksi tavoite on, että YK:n ympäristöohjelman Unepin asemaa vahvistettaisiin Riossa. EU ajaa tätä voimakkaasti, mutta esimerkiksi Yhdysvallat vastustaa sitä. Myös monille kehitysmaille ajatus on vaikea.

Moni arvelee myös, että yhteiskunnan tilaa kuvaavien mittareiden kehittäminen ympäristön nykyistä paremmin huomioivaan suuntaan voisi ottaa askeleen eteenpäin Rion kestävän kehityksen huippukokouksessa.

Nykyinen BKT vain kasvaa, kun sademetsää kaadetaan tai rakennetaan kaivoksia, jotka pilaavat ympäristöään vuosikymmeniksi.

Suomen valtuuskunta YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Rio de Janeirossa 20.-22.6.2012 johtaa pääministeri Jyrki Katainen.

Valtuuskuntaan kuuluvat ulkoministeri Erkki Tuomioja, kehitysministeri Heidi Hautala, ympäristöministeri Ville Niinistö ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Myös presidentti Tarja Halonen kuuluu valtuuskuntaan.