Monet naisopiskelijat kärsivät hiljaisuudessa pitkäaikaisesta vaanimisesta

Vaaniminen eli stalking on Suomessa niin vähän tutkittu aihe, etteivät esimerkiksi viranomaiset osaa puuttua siihen. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan usein uhri ja stalkkaaja ovat tavanneet aiemmin.

Kotimaa
Mustaan toppatakkiin pukeutunut henkilö seuraa naista lumisessa metsässä.
YLE

YLE Uutisten haastattelema Helsingin yliopiston naisopiskelija kertoo joutuneensa kestämään vaanimista kahden vuoden ajan. Etäinen tuttu oli saanut hänen numeronsa haltuunsa, mistä alkoi asiattomien tekstiviestien ja läähätyspuheluiden sarja. Tilanne kärjistyi erityisen inhottavaan kuvaviestiin.

- Hän lähetti oman sukupuolielimensä kuvan mulle. Lähetin tutun kautta hänelle viestin, että nyt mä olen käynyt poliisilla, että nyt jos tää ei lopu niin asialle tehdään jotain. Silti nää jatkuu, nainen sanoo.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan erityisesti naisopiskelijat joutuvat vaanimisen kohteeksi. Tutkimuksen kuudestasadasta opiskelijasta noin puolta oli stalkattu pitkään ainakin kerran elämässä, mitä tutkija Katja Björklund luonnehtii suureksi määräksi, muttei muista maista poikkeavaksi. Vaanimista kesti noin 10 kuukautta ja vaanija oli usein mies lähipiiristä. Björklundin mukaan stalkkaaja hakee kontaktia, vaanii tai uhkaa jopa väkivallalla.

- Melkein puolet (tutkimukseen osallistuneista) on kokenut jonkunlaista väkivaltaa tai uhkailua.

Vaaniminen vähän tunnettu ilmiö Suomessa

Stalking-tutkimusta on tehty pääosin englanninkielisissä maissa. Meillä ja manner-Euroopassa asiaan on vasta herätty, ja siksi esimerkiksi viranomaisapua on vaikea saada. Tutkija Björklund sanookin, että uhrit tukeutuvat mieluummin läheisiinsä kuin viranomaisiin. Erityinen anti-stalking -laki on voimassa yhdeksässä EU-maassa, muttei Suomessa.

YLE Uutisten haastattelema naisopiskelija on joutunut kestämään vaanimista keskimääräistä pidemmän ajan, mutta on silti pysynyt elämään tavallista arkea. Poliisin ainoa neuvo oli pyytää miespuolista ystävää sanallisesti kovistemaan ahdistelijaa, mutta ahdistelun kohteeksi joutunut nainen ei usko sen auttavan. Hän on itse hakenut suojaa osoitteenluovutuskiellosta.

- Mulla olisi tietenkin se ratkasu, että vaihtaisin kokonaan puhelinnumeroo ja sitten se olis salainen. Mutta mä olen ajatellut, että mä en sellasta valtaa tälle ihmiselle halua antaa. Kyllä tää osoteluovutuskielto on niin iso asia, minkä mä oon uhrannut tän ihmisen takia, nainen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Elina Hiltunen