Rio +20 -kokouksella on edessään suuret haasteet

Vuonna 1992 järjestetyn Rion suuren ilmastokokouksen jälkeen maapallon tila on vain huonontunut. Maapalloa uhkaavat nyt muun muassa eliölajien sukupuutto, kuivuus, tulvat, valtamerten saastuminen, kalakantojen hupeneminen sekä alati kasvava jätekuorma.

Ulkomaat
Nainen kerää kierrätettäviä materiaaleja Jardin Gramachon kaatopaikalla Rio de Janeirossa 19. huhtikuuta 2012.
Antonio Lacerda / EPA

Maailman ensimmäinen suuri ilmastokokous järjestettiin vuonna 1972. Sen jälkeen ympäristökysymykset ovat nousseet poliittisiksi kysymyksiksi ja kuluttajien tietoisuuteen.

Maailman johtajat kokoontuvat kahden viikon kuluttua Rio +20 ilmastokokoukseen. Johtajilla on edessään suuret haasteet, sillä ympäristö voin nyt huonommin kuin koskaan aiemmin.

Saasteet ja jäte

Muovin vuosittainen tuotanto on yli kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen kuluessa 265 miljoonaan tonniin. Puolet muovista kulutetaan kertakäyttöisesti. Muovin kompostoituminen on hyvin hidasta, mikä aiheuttaa yhden suurimmista ympäristökatastrofeista.

Positiivista kuitenkin on, että kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja kierrättävät.

Metsäkato

Vuoden 1992 jälkeen maailman metsäala on huvennut 300 miljoonalla hehtaarilla, mikä vastaa noin Argentiinan pinta-alaa. Metsäkato on kolmanneksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että metsänistutus pohjoisella pallonpuoliskolla on tuottanut tulosta. Taloudellisen tuen tarjoaminen luonnonmetsien suojelulle metsähakkuiden sijaan on tuottanut tulosta.

Valtameret

Kalakannat ovat ehtyneet ennennäkemättömästi. Vuonna 2007 vain seitsemän prosenttia kalastajista omasi sertifikaatin, joka todistaa, että he olivat pyydystäneet saaliinsa ympäristön kannalta kestävästi.

Maailman valtamerillä on 169 "kuollutta rannikkovyöhykettä" sekä 415 rannikkoaluetta, jotka kärsivät rehevöitymisestä eli matalasta happitasosta tai lannoitteista peräisin olevista liian korkeista typpiarvoista.92 prosenttia maailman merien tuhoista aiheutuu maatalouden päästöistä.

Ilmastonmuutos

Maapallon ilmaston on laskettu lämpenevän kolme astetta tai enemmän vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa kuivuutta, tulvia, myrskyjä sekä vedenpinnan kohoamista.

Vuonna 1992 Rion ympäristökokouksessa laadittiin YK:n sopimus ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Vuonna 1997 solmittiin Kioton ilmastosopimus, joka on tähän mennessä ainoa sopimus, jossa määritellään tarkasti vaadittavat päästöleikkaukset. Useat suuret talousmaat eivät kuitenkaan ole sitoutuneet Kioton ilmastosopimukseen ja ylittävät siinä mainitut rajat.

YK:n ilmastonmuutosta koskeva uusi puitesopimus on määrä muodostaa vuoteen 2015 mennessä ja panna täytäntöön vuoteen 2020 mennessä. Aikaa sopimuksen tekemiseen ei ole kauaa.

Otsonikato

Vuonna 1987 tehtiin YK:n Montrealin protokolla freonien käytön säätelemiseksi. Otsonikerros suojaa maailmaa syöpää aiheuttavilta auringonsäteiltä. Otsoniaukon laajeneminen Antarktiksen yllä on pysähtynyt, mutta täydellistä palautumista ei ole odotettavissa ennen vuosisadan puoliväliä.

Energia

Erityisesti Euroopassa on asetettu uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita vastapainon fossiilisten polttoaineiden käytölle. Vuonna 2009 80,9 prosenttia energiasta tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla.

Vuodesta 1992 lähtien aurinkoenergian käyttö on lisääntynyt 30 000 prosenttia ja tuulienergian käyttö 6 000 prosenttia. Yhdessä maalämmön kanssa ne vastaavat kuitenkin vain 0,8 prosenttia maailmassa vuonna 2009 käytetystä energiasta.

10,2 prosenttia maailman energiasta tuotetaan biopolttoaineilla ja jäteenpoltolla.

Biodiversiteetti

Eliölajien sukupuuttoon kuolemista ei ole saatu pysäytettyä. Maailma ei onnistunut vuosituhannen kehitystavoitteessaan vähentää merkittävästi eliölajien sukupuuttoa.

Vuodesta 1980 laskettuna koralliriuttojen määrä on vähentynyt 38 prosentilla. Eliölajien määrä on joillakin alueilla vähentynyt samassa ajassa 20 prosentilla pääosin maataloudesta aiheutuvien haittojen vuoksi.

Lähteet: AFP