Lapin harvinaiset maametallit kiinnostavat

Lapin harvinaiset maametallit kiinnostavat Geologian Tutkimuskeskusta. Näistä korkean teknologian metalleista, kuten litiumista, titaanista, niobista ja platinasta on maailmalla kova kysyntä. Euroopassa ei tällä hetkellä tuoteta maametalleja.

luonto
GTK:n erikoistutkija Olli Sarapää
Erikoistutkija Olli Sarapää Geologisesta Tutkimuskeskuksesta on erikoistunut harvinaisten maametallien etsimiseen ja esiintymien tutkimiseen. Parhaillaan kairauksia tehdään Soklin reuna-alueella Savukoskella. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

GTK on paikallistanut Keski-Lapista vyöhykkeen, joka sisältää kultaa, mutta myös näitä arvokkaita maametalleja.

- Suomen ja Lapin maametallit ovat jääneet liian vähälle huomiolle, sanoo erikoistutkija Olli Sarapää.

Harvinaisia maametalleja käytetään muun muassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa - tietokoneissa, kännyköissä, autoissa, tuulimyllyissä - ja muussa korkeassa teknologiassa. Kysyntä on kova ja hinta korkealla.

GTK on neljä vuotta inventoinut

Geologinen Tutkimuskeskus on neljä vuotta inventoinut Suomen maametalliesiintymiä. Viimeinen projektivuosi on menossa. Lappi on ollut erityisen kiinnostava alue.

Tutkimusten mukaan Lapin kallioperässä piilee muitakin arvokkaita ja harvinaisia maametalleja kuin vain platinaa Ranuan Suhangossa ja niobiumia Savukosken Soklissa. Löytyy myös titaania, litiumia, galliumia, germaniumia, indiumia...

Pohjanmaalla Kaustisilla GTK on rekisteröinyt loistavan litiumesiintymän, jota sikäläinen kaivosyhtiö Keber Oy aikoo hyödyntää. Keski-Lapin vyöhyke on saanut nimen Tana Belt. Vyöhyke on kuin ketju Suomi-äidin kaulalla.

Maametallien suurin tuottaja- ja käyttäjämaa on Kiina. Se myös suojaa maametalleihin pohjautuvan korkeateknologisen toimintansa tuontirajoituksilla.

Voisiko Suomi, saati Lappi nousta Kiinan kilpailijaksi - vaikka pieneksi sellaiseksi - maametallialalla?

Erikoistutkija Olli Sarapään vastaus on varovainen: hänen mielestään maametalleista kannattaa olla kiinnostunut.