Rasvan enimmäismäärä pois suosituksista

Rasvojen ja hiilihydraattien määrän yläraja aiotaan poistaa pohjoismaisista ravitsemussuosituksista. Etusijalle on nousemassa laatu.

Kotimaa
Kaupan lihatiski ja ostoskori täynnä ruokaa.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, jotka toimivat myös suomalaisten ohjeiden pohjana. Uusiin suosituksiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, mutta rasvojen ja hiilihydraattien kriteeriksi otetaan määrän sijaan laatu.

Suosituksia käsiteltiin viime viikolla Islannissa pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa, jossa oli lähes 400 osallistujaa. Uusista ravitsemussuosituksista on valmistunut luonnos, jota on ollut tekemässä muun muassa Itä-Suomen yliopiston kliinisten ravitsemustieteiden dosentti Ursula Schwab. Hänen tutkimusaluettaan on muun muassa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta.

Pehmeä rasva yhä ykkönen

Suurin tulossa oleva muutos on rasvojen ja hiilihydraattien ylärajan poistaminen. Määrän sijaan kiinnitetään huomiota laatuun ja ajatellaan, että rasvoja ja hiilihydraattia voi ruokavaliossa olla tietyn verran, kunhan niiden laatu on hyvää.

- Esimerkiksi rasvaa voi olla hieman enemmän, kunhan se on pehmeää rasvaa eikä kovaa huonoa rasvaa. Tämä kuitenkin herätti aika paljon keskustelua, ja katsotaan nyt, säilyykö se lopullisessa versiossa vai pitääkö sinne jokin yläraja laittaa, toteaa Schwab.

Rasvojen käytössä alaraja on kuitenkin säilymässä ennallaan. Neljäsosan energiasta pitäisi tulla rasvasta.

- Liian vähärasvainen ruokavalio on terveydelle huono, Schwab jatkaa.

Schwab kiistää, että ravitsemussuosituksissa olisi annettu periksi millekään suuntaukselle, kuten vaikkapa vähähiilihydraattista ruokavaliota korostavalle karppaukselle.

- Nyt halutaan korostaa rasvan laatua, josta on puhuttu vuosikaudet. Etenkin Suomessa on syöty kovaa huonoa rasvaa liikaa ja hyvää pehmeää rasvaa liian vähän, toteaa Schwab.

Hiilihydraateissa tuodaan entistä enemmän esille kuitupitoiset lähteet. Niitä ovat täysjyvävilja, kasvikset ja hedelmät. Jos niitä on runsaasti ruokavaliossa, niin hiilihydraatteja voi olla reilusti. Olennaista on, ettei hiilihydraattien suurena lähteenä ole sokeria tai hyvin sokeripitoisia tuotteita.

Tanskalaiset d-vitamiinista eri mieltä

Muutoksia on odotettavissa myös suositukseen d-vitamiinin määrästä. Suositeltua määrää aiotaan nostaa hieman.

Pohjoismaisittain d-vitamiini on tosin herättänyt monitahoista keskustelua. Etenkin tanskalaiset ovat huolissaan siitä, että uusi saantisuositus olisi heille liian suuri.

Dosentti Ursula Schwab arvelee ajattelun eron selittyvän osin sillä, että Tanskassa on tarjolla auringonvaloa esimerkiksi Suomea enemmän ja ruokavaliokin on hieman erilainen.

Ravitsemuksesta käytävässä keskustelussa Tanska eroaa Suomesta ja Ruotsista siinä, ettei Tanskassa ole käyty Schwabin mukaan karppauskeskustelua lainkaan.

Rinnalle uusi kotimainen opus

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset on päivitetty viimeksi vuonna 2004. Päivitystyössä on jokaisesta pohjoismaasta kaksi edustajaa ja jokaiselle ravintoaineelle on oma asiantuntijaryhmä, joissa on mukana useampia asiantuntijoita.

Ryhmän esityksen valmistuttua se lähtee arvioitavaksi alan asiantuntijalle, joka ei ole ollut mukana suositusten laatimisessa. Työläässä päivitysprosessissa on mukana liki parisataa ihmistä.

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset tulevat perustumaan tarkasti pohjoismaiseen suositukseen. Suomalaiset suositukset aiotaan saada valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä.

Omat suositukset tehdään erikseen, koska pohjoismaisessa suosituksessa ei anneta ohjeita ruoka-aineiden valinnasta. Ne ohjeistetaan kansallisesti, koska ruokakulttuuri on erilainen eri maissa.

Schwabin mukaan suomalaisissa suosituksissa keskeisenä on ruuan valinta, eli se, kuinka ruokavalio koostetaan suomalaisilla ruoka-aineilla.