1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Talousviisaat: Suomi maksaa talouskriisin kustannuksia ikuisesti

Suomalaisten veronmaksajien tuki Euroopan kriisimaille ja -pankeille ei välttämättä pääty koskaan. Näin arvioi osa suomalaisista talousviisaista Ylen aamu-tv:n kyselyssä. Myös Espanja hakee Kreikan, Irlannin ja Portugalin talousvaikeuksien jälkeen euromailta miljardiapua.

Talouden tuntijat Vesa Puttonen, Seija Ilmakunnas jaJaakko Kiander 13.6.2012.
Aamu-tv:ssä talouden tuntijat Vesa Puttonen, Seija Ilmakunnas ja Jaakko Kiander jatkoivat keskustelua kriisimaiden tukemisesta.

Vuosi sitten Yle Uutiset kysyi, kauanko suomalaiset veronmaksajat joutuvat vielä tukemaan riskipankkeja ja velkamaita. Tuolloin talousviisaat arvioivat, että vuodesta neljään vuoteen.

Nyt kolme seitsemästä talousviisasta vastaa, että verovaroilla tukeminen ei kenties pääty koskaan.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mielestä tuen päättymiseen ei välttämättä ole aihetta.

- Jos euron halutaan pysyvän kasassa, Euroopan pitää kulkea kohti jonkinlaista liittovaltiomallia. Siksi tukeminen jatkuu useita vuosia, todennäköisesti ikuisesti. Kokonaisuuden kannalta tämä voi olla ihan ok.

Kun pysyvä vakausväline (EVM) aloittaa toimintansa, verovaroilla tukeminen ei pääty välttämättä koskaan, sanovat Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ja Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto.

- Jos Suomi vetäytyisi siitä, samalla murentaisimme rooliamme unionissa. Haluamme itsekin option vakausvälineen tukeen, toteaa Aalto.

Kangasharju toisaalta uskoo, että Kreikkaa lukuun ottamatta kriisimaat hoitavat velvoitteensa, joten Suomelle ei tule varsinaista maksuvastuuta.

- Suomi kärsii tappioita Kreikka-lainoista vuonna 2015. Sen jälkeen Suomella on vain takausvastuita, jotka tuskin realisoituvat.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksenmukaan kriisirahastojen avulla tapahtuva hätälainoitus päättynee parin vuoden sisällä. Kuitenkin kriisimaiden tukeminen jatkunee epäselvempien projektibondien tai vastaavien avulla.

Kyllästyminen lähestyy

Valtio-opin emeritusprofessori Kyösti Pekosen käsitys aikataulusta on aivan toinen. EU:n kriisimaiden ja -pankkien tukeminen suomalaisten verovaroin päättyy Pekosen arvion mukaan ensi vuonna.

- Ensinnäkin monet poliittiset johtajat Suomessa, EU-maissa ja jopa komissiossa vakuuttavat yhä voimakkaammin, ettei varsinkaan kriisipankkien pääomittamista voida enää toteuttaa eu-kansalaisten maksamin verovaroin. Ilmeisesti tässä lähestytään saturaatiopistettä: EU:n legitimiteetti – usko EU:n kykyyn saada velkakriisi hallintaan – on vakavasti vaarassa.

- Toisaalta jos pahin toteutuu – Kreikka eroaa eurosta ja kriisi leviää hallitsemattomana Espanjaan ja edelleen Italiaan ja jossain määrin Ranskaan – niin kriisiä ei voida enää hallita Saksan, Suomen ja muiden AAA+-maiden veronmaksajien rahoilla. Silloin tarvitaan aivan uusia ja entistä radikaalimpia toimenpiteitä, Pekonen sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajanPasi Holmin mukaan Kreikkaa, Portugalia ja Irlantia tuetaan vielä vuosia.

- Veronmaksajiin nojaaminen eli viimeinen uusi tukikierros toteutuu keväällä 2013.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäkiarvioi, että muiden ottamia riskejä maksetaan verovaroilla vuoteen 2025 asti.

- Kriisin varsin todennäköinen nopea paheneminen ja euroalueen osittainen hajoaminenkaan ei riitä laukaisemaan äkkikäännettä. Oikeaoppinen talousajattelu on nyt niin syvään ankkuroitunutta.

Mikä on vuoden sisällä euroalueen suurin uhka?

- Uhkana on Espanjan pankkikriisin syveneminen ja sitä seuraava finanssimarkkinoiden paniikki, sanoo Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikan johtaja Jaakko Kiander.

Patomäkitoteaa, että juuri nyt useammassakin maassa voi käynnistyä tapahtumasarja, joka muuttaa hauraat rahoitusjärjestelmät entistä hauraammiksi.

- Mahdollisia laukaisevia tapahtumia ovat Kreikan ja Espanjan lisäksi pankkiongelmien paljastuminen muualla, negatiivinen poliittis-taloudellinen käänne Portugalissa tai Italiassa, vakava hallituskriisi Belgiassa tai Merkel-komissio-linjan kannalta hankala vaalitulos Hollannissa.

Kangasharjun mukaan merkittävin uhka on se, että tavalliset tallettajat menettävät luottamuksen oman maan pankkijärjestelmään ja vetävät pois talletuksensa.

- Uhka pankkipaosta on merkittävin Kreikassa, jos viikon päästä Syriza voittaa ja hallitusneuvottelut jumiutuvat tai Syriza ajaa Kreikan ulos eurosta.

Kriisimaita ja niiden pankkeja on verrattu juoppoihin, jotka toisiinsa nojaamalla pysyvät juuri ja juuri pystyssä. Ilmakunnaksenmukaan suurin vaara on se, että nojailun annetaan jatkua.

- Kriisimaiden pankkeja on tuettava kriisirahastojen avulla ilman, että rahaa kierrätettäisiin valtion kautta.

- Euroalueen suurin uhka on kyvyttömyys ryhtyä talouspoliittisiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät integraatiota, toteaa puolestaan Pami Aalto.

Hallitus vähentää kansainvälisen pankkisektorin tappioita

Ketkä suomalaispäättäjät ovat pyrkineet siihen, että velkamaiden ja riskipankkien tukeminen verovaroilla päättyisi?

Tukien maksamisen haluaisivat välttää perussuomalaiset ja keskustasta Paavo Väyrynen. He ovat puhuneet kansallisen riippumattomuuden puolesta ja rahaliitosta irtautumisesta.

Pekosen mukaan keskusta on lähentynyt perussuomalaisten kantoja.

- Kokonaista vaihtoehtoista strategiaa kriisin hoitoon ei ole esitetty Suomessa, sanoo Ilmakunnas.

- Keynesiläistä talouspolitiikkaa harjoittavasta sosiaalidemokraattisesta unionista tai globaali-keynesiläisyydestä eivät minun lisäkseni ole puhuneet monetkaan, sanoo Patomäki.

Pekosen mielestä kaikki suomalaiset päättäjät pyrkivät lopettamaan verovaroilla tukemisen. Näkemykset keinoista vain poikkeavat.

- Hallitus pyrkinee päämäärään pitämällä piikkiä vielä auki, jotta voitaisiin välttää pahempi vaihtoehto. Tällä politiikalla pyritään pitämään kansainvälistä pankkisektoria pinnalla muun muassa vähentämällä aiemmin otettujen riskien tappioita, sanoo Pekonen.

Suomalaispäättäjillä pieni rooli

Ilmakunnas toteaa, että Suomen hallitus on seurannut Saksan ja aiemmin Ranskankin mallia kriisipolitiikassa. Hätälainojen ehtona ovat olleet julkisen talouden hyvin tiukat kiristystoimet ja työehtojen heikennykset kriisimaissa.

- Kokoomuksen linja on ollut myönteisin eurolle ja yhteisille tukitoimille. Hallituksessa ollessaan myös keskusta oli tällä linjalla. SDP on ajanut oppositiopolitiikkansa seurauksena myös hallituksessa tiukempaa linjaa, arvioi Kiander.

Kiander muistuttaa, että suomalaisilla päättäjillä ei ole kovin suurta vaikutusta kehitykseen. Tilanne pitkittyy, koska Etelä-Euroopan maat ja Saksa eivät ole vielä päässeet sopuun siitä, kuinka kriisi hoidetaan.

Puttosen mukaan verovaroista on ongelmallista ajatella, että ollaan ensi sijassa suomalaisia, vasta sitten eurooppalaisia.

- Olisi vaikea kuvitella tilannetta, jossa kalifornialaisilta kysyttäisiin, haluavatko kansalaiset tukea nevadalaisia pankkeja. Mahdollinen pankkien tukeminen tapahtuu liittovaltion toimesta. Ovatko liittovaltion rahat kalifornialaisten, se on vähän määritelmäkysymys.