1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Hollywood teki prinsessoista taistelijoita

Amerikkalainen elokuva etsii saduista uutta jättimenestystä. Teineille suunnatut sadut ovat aiempaa synkempiä ja sotaisampia.

Lumikki sai uusintaversion Lumikki ja metsästäjä elokuvassa. Kuva: Universal

Olipa kerran satuja kauniista prinsessoista, jotka tarvitsivat aina prinssin pelastajakseen. Nykyään passiivisia prinsessoja on vain vanhoissa satukirjoissa. Muualla ne ovat saaneet väistää uuden ajan sankarittarien tieltä.

Myös elokuvissa prinsessat on nyt päivitetty. Hollywood kosiskelee lempiyleisöään teinejä vanhoilla saduilla, jotka on puettu uusiin vaatteisiin. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston suunnittelija Kirsi Raitaranta näkee tuotantoyhtiöiden ratsastavan fantasiaelokuvien suosiolla.

Perinteinen Lumikki oli aika nöpö. Hän oli huushollerska, joka siivosi, laittoi ruokaa ja petasi kääpiöiden sängyt.

Satu Apo

- Tämän ilmiön taustalla on Taru Sormusten herrasta -trilogian, Harry Potter -elokuvien ja Twilight-elokuvien menestys, Raitaranta sanoo.

Saduista tehtyjä elokuvia on viime vuosina nähty valkokankailla runsaasti. Joukon näkyvimmät teokset ovat olleet Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010) sekä synkkä uustulkinta Punahilkasta Red Riding Hood - Punahilkka (2011).

Kodinhengettärestä miekkanaiseksi

Lumikin tarinasta on tänä vuonna tehty peräti kaksi uustulkintaa. Ensimmäinen niistä oli Kerro, kerro kuvastin (2012) ja toinen Twilight-tähti Kristen Stewartin tähdittämä Lumikki ja metsästäjä (2012). Jälkimmäinen elokuva oli ensi-iltaviikonloppunsa katsotuin elokuva niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Satu Apo, Helsingin yliopiston folkloristiikan professori emerita. Apon viimeisin teos Ihmesatujen historia ilmestyi kesäkuussa 2018. Kuva: Yle

Kerro, kerro kuvastin _on elokuvana värikäs, _Lumikki ja metsästäjä _puolestaan synkkä ja sotaisa. Kummassakin elokuvassa Lumikki on kuitenkin itseään arvostava taistelija ja johtaja. Pitkän linjan satututkija, professori emerita Satu Apo on mielissään satuprinsessojen kehityksestä.

- Tämä on huomattava edistysaskel. Perinteinen Lumikki oli aika nöpö. Ainakin Grimmien jäljiltä hän oli huushollerska, joka siivosi, laittoi ruokaa ja petasi kääpiöiden sängyt, Apo sanoo.

Prinsessa makaa arkussaan kryptassa linnan lattian alla muiden arkkujen seassa.

Satu Apo

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston suunnittelija Kirsi Raitaranta huomauttaa, että satujen tehtävä on opettaa lapsia ja nuoria pärjäämään elämässä. Siinä mielessä satuprinsessan rooli kuvaa aikaansa.

- Fantasian kautta pystyy käsittelemään sellaisia asioita, kuten vaikka kasvamista lapsesta aikuiseksi tai nuoresta tytöstä naiseksi, Raitaranta pohtii.

Valkoinen kuin lumi, punainen kuin veri

Vahvan sankarittaren ohella uusia satuelokuvia yhdistää synkkä, kauhuviritteinen tunnelma ja melko väkivaltaiset taistelut. Silti myös kansansadut olivat alun perin varsin julmia.

- Alkuperäinen Lumikki kirjoitettiin 1700-luvulla. Siinä oli aikamoinen annos goottilaista kauhua. Prinsessa makaa arkussaan kryptassa linnan lattian alla muiden arkkujen seassa. Hänet on kääritty käärinliinoihin ja itkevät kääpiöt vartioivat häntä holvien varjoissa, satututkija Apo maalailee.

Myös Punahilkasta on tehty synkkä uustulkinta valkokankaalle. Kuva: Warner Bros

Grimmin veljekset siistivät satuja kootessaan niitä alle kouluikäisten lasten lukemistoksi. Toisaalta Grimmit myös lisäsivät satuihin hirveyksiä.

- Tuhkimoon he lisäsivät lopun, jossa kaksi lintua puhkaisee ilkeiden sisarpuolten silmät, Apo muistaa.

Jo eläkkeelle jäänyt satujen asiantuntija pitää kauhua yhtenä satuihin kuuluvana osana.

- Kyllä tämä goottilainen kauhu kuuluu mielestäni satuihin. Klassikkosatumme kirjoitettiin romantiikan aikana. Niissä oli ihan olennaista, että lukijaakin välillä pelotti.