Mökkihelsinkiläiset täyttävät kesällä Helsingin

Karistaessaan pääkaupungin tomut jaloistaan suuntaavat monet helsinkiläiset mökille – Helsinkiin! Talvisaikaan Taivassalossa sijaitseva Helsinki on kuuden asukkaan uinuva kylä, mutta kesäisin sen väkimäärä moninkertaistuu.

mökkeily
Taivassalon Helsinki.
Jouni Koutonen / Yle

Kuuntele: Helsinki oli postin ja pirtun maihinnousupaikka

Kuuntele: Yötön yö ei ole työtön matkailuyrittäjälle

Alkukesän tunnelma vehreässä Helsingissä on vielä uinuva, mutta juhannuksen jälkeen meno kylänraitilla vilkastuu.

– Kyllä täällä elämää on, se on tietenkin itse järjestettyä se elämä! Mutta jos talvisaikaan katsoo ulos ikkunasta, ei täällä paljoa ole liikennettä. Kesällä on vilkasta sekä merellä että maantiellä, naurahtaa Anneli Salminen.

Linnunlaulun peittää ajoittain Pyörilän tilan sahalta kuuluva ujellus. Terä laulaa mökkiläisten puita pienemmiksi.

– Se on mukava avustaa mökkiläisiä, mukavia ihmisiä kaikki! Aika kuluu jutellessa ja yritetään palvella kesäasukkaita kaikin muodoin, klapeja ja kaikennäköistä kuljetusta... Mennään panemaan vaikka sauna lämpiämään, jos joku tarvitsee! Pääkaupungista tulee kymmeniä mökkiläisiä aina viikonvaihteessa, on hieno tulla Helsingistä Helsinkiin, kuvailee Markku Salminen.

Yötön yö ei ole työtön

Salmiset ovat jääneet jo eläkkeelle oman maaseutumatkailuyrityksen pyörittämisestä, mutta he auttavat tytärtään Maaritia Pyörilän tilan askareissa.

– Kun yhden kulman saa maalattua, saa toisesta aloittaa! Koko ajan saisi jotain olla tosiaan tekemässä. Jos nurkat kauheasti repsottaa, kyllä ihmisetkin hiljalleen häipyy eivätkä tule enää takaisin, pohtii Maarit Salminen.

Yöttömän yön aikaan ei Maarit Salminenkaan meinaa ehtiä päätä tyynyyn kallistaa.

– Juhannuksesta alkaa aika monella loma, että sitten on kuhinaa! Saa painaa aamusta iltaan; se on tietenkin suhteellinen käsite. Tämä on siitä hyvä homma, että saan itse päättää, kuinka pitkää päivää teen, mutta kun mökkiläiset tarvitsevat polttopuita ja kuljetusapua, niin silloin tehdään pidempää päivää ja talvella hiukan lataillaan akkuja!

Postin ja pirtun tärkeä tuontisatama

Kyläläisten kertoman mukaan nimi Helsinki periytyy ruotsalaisten maihinnousupaikkaa tarkoittavasta sanasta. Kun länsirannikolta pakkosiirrettiin ihmisiä asuttamaan Vantaanjoen suistoa, veivät he nimen mukaan tämänhetkiseen pääkaupunkiin. Nimen etymologiasta lienee muitakin tulkintoja.

Helsingin kylää halkova hiekkatie on suojeltu, sillä sitä pitkin on aikoinaan kaikki posti saapunut maailmalta Suomeen. Kuninkaallinen Suuri Postitie oli merkittävä valtaväylä, jota Taivassalossa on jäljellä pieni kappale postilaitureineen.

Myöhemmin Helsinginranta on ollut myös pimeän viinan maihinnousupaikka. Virkavallan yllättämien salakuljettajien "torpedoja" lienee vieläkin meren pohjassa, ja pirturalli pyöri Anneli Salmisen mukaan vanhalla postitiellä pitkään.

– Vielä 1970-luvun alussa yötiseen aikaan kuului kuorma-autojen ääni, eikä pitänyt mitään liikennettä olla, että todennäköisesti se liittyi pirtun salakuljetukseen!

Taivassalon Helsinki.
Tervetuloa Helsinkiin, vain tunnin ajomatkan päähän Turusta!Jouni Koutonen / Yle
Hiekkatie Taivassalon Helsingissä.
Kylänraitti on ollut käytössä jo 1300-luvun lopulta, ja kesästä 1638 alkaen kuningatar Kristiinan määräyksestä kaikki posti saapui Tukholmasta Suomeen tätä reittiä. Myöhemmin tiellä on pyörinyt salakuljettajien pirturalli, aina 1970-luvulle asti!Jouni Koutonen / Yle
Taivassalon Helsingin kyläraitti.
Kuninkaallista Suurta Postitietä ovat vuosisatojen saatossa kulkeneet niin hurjat sotajoukot kuin hienot ruotsinmaalaiset herrat aina kuningas Kustaa Vaasaa myöten, joka kesällä 1557 matkasi myös Taivassalon halki.Jouni Koutonen / Yle
Markku ja Anneli Salminen, Pyörilän tila Taivassalon Helsingissä.
Vakituisia asukkaita Helsingin "ydinkeskustassa" on kuusi, "lähiöt" mukaan lukien kymmenkunta. Markku ja Anneli Salminen ovat pyörittänneet maatilamatkailua 90-luvulta alkaen.Jouni Koutonen / Yle
Maatilamatkailuyrittäjä Maarit Salminen, Pyörilän tila, Taivassalon Helsinki.
Maarit Salminen on ottanut Pyörilän tilan toiminnan hoidettavakseen vanhempiensa jäätyä eläkkeelle, mutta Markku ja Anneli auttavat yhä arkiaskareissa.Yle / Jouni Koutonen
Pyörilän tilan päärakennus Taivasslon Helsingissä.
Pyörilän tilan päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Koko Helsingin kylä poltettiin yhtä rakennusta lukuunottamatta Suomen sodassa 1808.Jouni Koutonen / Yle
Pyörilän tilan rakennuksia Taivassalon Helsingissä.
Takavuosina tiluksilla on pidetty mm. tansseja, ja onpa Taivassalossa järjestetty omia Helsingin Juhlaviikkojakin!Jouni Koutonen / Yle
Pyörilän tilan saha Taivassalon Helsingissä.
Pyörilän tilan saha laulaa mökkiläisille klapeja ja lankkuja.Jouni Koutonen / Yle
Näkymä vanhan maatalousrakennuksen ikkunasta Taivassalon Helsingissä.
Alkukesästä tunnelma Helsingissä on vielä uinuva, mutta juhannuksen jälkeen etenkin pääkaupunkiseudulta saapuvat mökkiläiset moninkertaistavat kylän väkimäärän.Jouni Koutonen / Yle
Graniittipaasi Taivassalon Helsingissä.
Postitien varrelta löytyy myös kuuluisaa Taivassalon punaista graniittia oleva Helsinki-kyltti. Tai paremminkin paasi.
Kyynelten kallio Taivassalon Helsingissä.
Kyynelten kallio on traagisten ja sopimattomien rakkaustarinoiden viimeinen luku. Tänne päättyi serkusten, Heikki Erkinpoika Paastolan ja Liisa Matintytär Uurnan sekä heidän lapsensa elämä. Myös Suomen ensimmäiset aikakirjoihin nimetyt homot, pappilanrengit Heikki Mikonpoika ja Heikki Heikinpoika poltettiin tällä mestauspaikalla 1665.Jouni Koutonen / Yle
Navetta / makasiini Taivassalon Helsingissä.
Helsinki on suomalaista maaseutua kauneimmillaan!Jouni Koutonen / Yle