Hyppää sisältöön

Salon kohtalo verrattavissa Porin rakennemuutokseen

Porin kehittämispäällikkö Timo Aro arvioi, että Salon rakennemuutos vastaa Porin kokemaa, joskin Porin muutos tapahtui 1970-luvulta 2000-luvulle ja Salo joutuu sopeutumaan muutokseen nopeammin. Aron mukaan ainoa keino pärjätä on monipuolistaa elinkeinorakennetta.

Elämä Porin Puuvillassa 30 -luvulla oli työkeskeistä. Kuva: Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto

Matkapuhelinyhtiö Nokia ilmoitti torstaina irtisanovansa Suomesta 3700 työntekijää. Kovimmin isku osuu Saloon, josta loppuu Nokian tuotanto kokonaan. Nokian varassa kukoistukseen noussut Salo joutuu myös kärsimään suuryhtiön tappiokierteestä. 90-luvun kunnian päivät ovat takana ja edessä on karu sopeutuminen arkeen.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö, aluetutkija Timo Aro vertaa Salon kohtaloa siihen, että Porista kaatuisi neljä suurinta työnantajaa.

-Hyvän mittakaavan antaa se, jos mittaa Salon työpaikkojen määrää Porin työpaikkojen määrään. Salosta on lähtenyt vuoden aikana 1850 työpaikkaa. Salon vähennykset ovat samaa luokkaa kuin jos Porissa SOK, Technip, Luvata ja Sachtleben ilmoittaisivat tuotantonsa lopettamisesta, Aro arvioi.

Porissa oli pakko kehittää uutta savupiippujen kaatuessa

Porissa vastaava voimakas rakennemuutos koettiin, kun perinteinen savupiipputeollisuus alkoi murentua 70-luvulta alkaen. Kaupungin ikiaikaisina pidetyt mahtiyhtiöt Rosenlewista, Rauma-Repolasta ja Finlaysonista alkaen katosivat kaupunkikuvasta nopeassa tahdissa. Tuotanto joko loppui kokonaan, kuten vanhalla osuusteurastamolla, tai osa yhtiöistä fuusioitiin toisiin yrityksiin. 90-luvun lama vielä synkensi tilannetta.

Salon vähennykset ovat samaa luokkaa kuin jos Porissa SOK, Technip, Luvata ja Sachtleben ilmoittaisivat samaan aikaan tuotantonsa lopettamisesta

Asukasluku kääntyi laskuun ja työttömyys kohosi pilviin. Porissa jouduttiin kohtaamaan tilanne, jossa uutta oli pakko kehittää tai kaupunki olisi kuollut.  Porin kehittämispäällikkö Timo Aro sanoo, että jälkikäteen voi olla tyytyväinen Porin kohtaloon.

-Tuolloin oli pakko löytää uusia aloja. Enää ei voinut tuudittautua siihen, että perusteollisuuden isot työnantajat kannattelevat kaupunkia. Meillä on nykyään paljon monipuolisempi elinkeinorakenne kuin parikymmentä vuotta sitten, Aro sanoo.

Aron mielestä on omalla tavallaan hyvä, että Pori jäi hieman sivuun 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun informaatioteknologiahuumasta.

-Jälkiviisaus on tietysti parasta viisautta ja totta kai silloin olisi ollut hienoa, jos Nokia olisi sijoittanut yksiköitään Poriin. Mutta mitä monipuolisempi on alueen elinkeinorakenne, sitä paremmin se kestää markkinoiden muutosten tuomat kolhut. Porin etu on viime vuosina ollut se, että meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, johon yhden tai kahden suuren työnantajan kaatuminen ei merkitse niin vakavaa suoneniskua kuin esimerkiksi Salossa, Aro toteaa.

Salo voi ottaa oppia Porista, mutta muutos ei ole helppo

Nokian työpaikkojen katoaminen on Salolle merkittävä menetys. Porin kehittämispäällikkö Aro arvioi, että Salossa on jo osattu varautua Nokian katoamiseen.

-Vähäksi aikaa tämä halvaannuttaa Salon kaupungin. Pidemmällä aikavälillä ajatellen ulkoiset shokit kuitenkin pakottavat kehittymään, Aro sanoo.

Kehittämispäällikkö Aro arvioi, että Porille ja Satakunnalle oli lopulta eduksi, että rakennemuutos tuli 80-90-luvulla.

-Rakennemuutos on eräs meidän vahvuuksistamme tänä päivänä. Meillä on kokemus siitä, että suurista muutoksista voi selvitä. Poriin on luotu uusia vahvoja kivijalkoja ja meillä on yhä vahvaa, uusiutunutta ja kilpailukykyistä perusteollisuutta, Aro pohtii.